Söpinöitä

Pelaa vaan ittekses

2012-02-10T17:32:00.000+02:00

Kuuntelin päivällä radiota ja siellä juontajat askartelivat porukkalottoa. Yksi juontajista ilmoitti karsastavansa porukkapelejä, eikä osallistu sellaisiin.
Itse kyllä osallistun aina porukoihin, koska mikään ei harmita niin paljon kuin se, että säästi muutaman killingin ja sitten siihen porukkaan tuleekin kunnon osuma.

Minulla on pari hyvää esimerkkiäkin.

Faijan eräs kaveri oli joskus muinoin työpaikkansa porukkalotossa mukana, mutta jätti sitten yhden kierroksen pelaamatta, kun piti kuulemma Rambleria korjata.
Kuinka ollakaan, juuri siihen kierrokseen se osuma tulikin.
Ei mitään miljoonia, mutta sen verran kuitenkin, että pari uutta kinneriä olisi voinut kaupasta hakea.

Oli kuulemma melko pitkään arka aihe, jos joku sattui kyselemään, että onko Rambleri jo kunnossa.

Toinen sattui muutama vuosi sitten eräälle vanhalle työkaverilleni.
Olivat keikalla ja töiden jälkeen normaalisti kaupan kautta kämpille. Kaupassa toinen kysyi kaverilta, että pelataankos viikinkilottoa porukalla?

- Pelaa ittekses vaan, ei noista koskaan kuitenkaan mitään saa.

Tyyppihän teki työtä käskettyä ja pelasi itsekseen.
Eipä siihenkään peliin mitään miljoonia osunut, mutta 52 donaa kuitenkin.

Vanki

2012-02-05T19:34:00.000+02:00

Luin tuossa Arianna Stassinopouloksen kirjan Naarasnainen.
Kannattaa lukea, löytyy nettidivareista halvalla.

Lainaanpa tähän mielenkiintoisen pätkän.

- Käytän tahallisesti sanaa "naisellisuus" enkä sanaa "feminiinisyys", sillä naisten vapautusliikkeen hyökkäykset ovat halventaneet olemattomiin sellaiset sanat kuin feminiininen, feminiinisyys - heikäläiset eivät ole voittaneet sotaa, mutta he ovat vanginneet sanan.

Kirjan suomennettu versio on painettu 1975, mutta kun vaihdetaan hyökkääjän nimi ja sanat, niin kummasti tuo lause sopii nykypäiväänkin.

Savuton piippu

2012-02-05T18:43:00.000+02:00

Tulipa tuossa pari viikkoa sitten käytyä lääkärin juttusilla kuuntelemassa tuomiota verikokeiden tuloksista.
Kaikki muut arvot olivat hyviä, paitsi maksakokeesta tuli pummi.
Kuuntelin korvat punaisena lääkäritädin nuhdesaarnaa, ja lupasin pyhästi lopettaa tissuttelun.

Se on vaan kummallista, miten tuo tupakin suitsuttelun tapa jää elämään.
Sain sellaisen astmapiipan, ja kun kokeilin sitä ensimmäisen kerran, tein tietysti niin kuin minulle se opetettiin.
Vedin kunnon henkosen ja pidättelin sitten hengitystä. Kun puhalsin ilmat ulos, oli hämmästykseni suunnaton.

Hei! Miksei tullut savua? Kyllä kunnon henkosen jälkeen ennen on tullut.

Harmillisesti tuli tuo ensikäyttö tehtyä yhdeltä yöllä, ja kun tajusin hölmöyteni, niin alkoi naurattaa.
Toivottavasti naapurit nukkuivat riittävän sikeästi.

Rallikansa vaeltaa

2012-01-21T19:26:00.002+02:00

Männä viikonloppuna oli niin hieno tilaisuus, että Ukirallin eräs EK ajettiin mökkitiellämme, eikä torpasta tarvinnut kävellä kuin kolmisensataa metriä, niin jo olikin pelipaikoilla.

Tuo ralli oli myös historic-sarjan kilpailu.
Koska meitä vanhoja kalmoja oli paikalla kohtuullinen parvi, niin saimme ihailla monenlaisia pelejä, joita emme uskoneet edes enää kilvissä olevankaan, tai yleensäkään olemassa.
Paikalla ollut nuoriso-osasto pyöritteli ihmetellen päitään, ja kyseli, että oletteko ihan oikeasti joskus ajelleetkin tuollaisilla?

Meikäläiset pysyttelivät kiltisti töpinän läheisyydessä, emmekä lähteneet vaeltamaan reittiä eteenpäin. Mutta menipä tuosta ohitse sellainen vaellusporukkakin.
Ovat kai vieläkin hengissä, koska tuolla tuurilla ei luultavasti voi muuta käydäkään.

Tulipas tuosta viideosta huonolaatuinen. Ei se noin heikko ollut lähetettäessä. Toivottavasti tapahtumat kuitenkin selviävät.

Piikki lihassa

2012-01-20T21:25:00.002+02:00

Työkaveri jutteli tänään duunissa, että hänellä on joku metallipiikki mennyt paidan sisään, eikä hän millään löydä sitä, vaikka on parikin kertaa käynyt ottamassa kyseisen vaatekappaleen pois päältään ja pudistellut sitä antaumuksella.

Minä sitten ehdotin, jotta oliskohan tuo piikki sitten nahassa kiinni, kun ei paidasta kerran lähde.

- Niin, voihan se noinkin muuten olla. Mutta kun se pahuksen tikku on selkäpuolella, niin pitää odottaa, että pääsee kotiin. Mamma voi sitten katsoa, että löytyykö sieltä mitään.

Koska olen komennuksilla ollessani myös saunonut hänen kanssaan, niin tiesin hänellä olevan selässään enemmän karvoja kuin minulla päälaella ja korvanpäällisillä yhteensä.

- Tuota... Miten ajattelit vaimosi löytävän sen piikin? Magneetillako? Uskoakseni näköhavainnot ovat tuossa tilanteessa melkoisen epäluotettavia.

Kerroinpa kaverille isosetävainaani umpisuolen leikkuusta.

Hänkin oli melkoisen karvainen ihminen, paitsi tukkalaitteen osalta.
Eräänä päivänä häneltä leikattiin tuo kyseinen umpisuoli, ja minä nappulana ihmettelin kun hän raportoi tapahtumista.

- Noo, eihän se leikkaus mitään ollut, mutta tikkien poisto se sitten olikin äärimmäisen tuskallista.

Faijahan siinä hämmästeli, etteihän tikkien poisto nyt mitenkään ihmeellistä ole. On häneltäkin niitä nypitty, eikä yhtään sattunut.

- Niin, ei varmaan sattunutkaan, mutta kun ne keritsivät vatsakarvani ennen leikkausta. Ja kun minulla ehtivät nuo kyseiset karvat kasvamaan juuri saman mittaisiksi, kun ne pirun ompeleetkin ovat.
Eihän se hoitsu pystynyt erottamaan lankaa ja karvaa toisistaan.

Kuva suurenee klikkaamalla.

Teknik

2012-01-19T19:52:00.000+02:00

Tuon korvanhuuhteluoperaation jälkeen lähdinkin kuulontutkimukseen.
Muistin hienosti hoitsun ohjeiden mukaan ilmoittaa kuuloketädille, että oikeaa korvaa on sitten äsken ruiskuteltu.

Eipä siinä mitään, meikäläinen koppihoitoon ja luurit planeettaan.
Täti antoi vielä tarkat ohjeet, että painahan nappia, kun kuulet piipin.
Näinhän minä sitten ohjeiden mukaan toiminkin, ja oikean korvan testaus menikin ihan kohtuullisesti. Kuulin muutaman piippauksenkin.

Sitten tulikin pitkä hiljaisuus. Koska kopissani oli ikkuna mistä näin luurimamman, huomasin hänen virittelevän sellaisen handsfreejutskan kuuppaansa ja seuraavaksi kuulinkin hänen sanansa:

- Etkös kuullut vasemmalta puolelta ääniä?

- En sitten mitään.

Seuraavaksi mummeli singahti tuulispäänä kopin ovelle kysyen melko kiukkuisesti, että sultahan huuhdeltiin se korva?

- Juu, niin huuhdeltiin, mutta se oli tuo oikea, minkä jo testasitkin.

- Minäpä testaan näitä kuulokkeita.

Niin hän häipyi luureineen pöytänsä ääreen ja alkoi testailemaan. Kuuluihan sieltä ääniä, koska kuulin ne koppiini asti. Ilmoitin hänelle asian, mutta eipä siitä mitään apua ollut.

Meikäläinen komennettiin ulos kopperosta, ja seuraavaksi täti otti ääniraudan esiin. Kopautettuaan instrumenttiin sopivasti värähtelyjä, hän siirteli sitä korvani vierestä milloin otsaan, milloin takaraivoon ja kyseli miten kuuluu.

- Hyvin kuuluu.

Melkoisen hämillään hän komensi meikäläisen takaisin lokerooni ja aloitti testin uudelleen.
Nyt kuuluivat piipitkin.

Vettä korvassa

2012-01-19T18:40:00.000+02:00

Kävinpä tänään määräaikaistarkastuksessa ja aloitin touhun terveydenhoitajan vastaanotolta.

Täti siinä sitten kyseli kaikenlaisia elämäntavoistani, ja kun en osaa oikein valehdellakaan, niin vastailin totuudenmukaisesti.
Mikähän kumma siinäkin on, että omasta mielestä kaikki on hienosti hoidossa, mutta kun vastaa kysymyksiin ruokavaliosta, liikunnasta ja sihijuomaosastosta, tulee vaivautunut olo.

Tässähän alkaa tuota nykyistä uutisvuota, suvaitsevaistoa ja politiikkaakin ymmärtämään paremmin, kun epämiellyttävän totuuden lausuminen ääneen ei tuntunut mitenkään mukavalta.

Löipä täti meikäläisen vielä puntarillekin, mikä antoi tulokseksi "hui kauhistus". Vyötärönympärystäkin mittaili ja hienosti saavutettiin alle viiden metrin tulos.

Seuraavaksi pitikin lähteä kuulontarkastukseen, mutta hoitsupa ilmoitti vilkaisevansa korvani ennen tuota koitosta. Näin hän myös teki.

- No toi vasen korva onkin kunnossa, mutta oikea on muuten ihan ummessa. Kuuletkos sillä yleensä mitään?

- Juu, hyvin kuuluu.

- Minäpä huuhtelenkin tuon samantien.

Niin hän myös teki. En olekaan koskaan ennen mokomaan operaatioon osallistunut ja tunne oli aika velmu, kun pruutalla painetaan vettä korvaan.

- Oho! Tuohan lähtikin helpolla! Harvoin nuo irtoavat ensimmäisellä yrityksellä, vaan pitää joskus useitakin kertoja suihkutella.

- No, ei mulla yleensäkään mikään pitkiä aikoja päässä pysy, mutta kaikeksi onneksi vasen korva on ihan kuiva.

Varttitonnari

2012-01-13T20:41:00.001+02:00

Tuosta lihomisesta tulikin mieleeni, että joskus aikoinaan hoikkana poikana, telakalla töissä ollessani, ilmoitin suureen ääneen ottavani erään ryhävalaan vartalolla varustetun työkaverini esikuvakseni.

Sitten ei enää tarvitse tunkea minnekään ahtaisiin paikkoihin hommiin, kun ei kerran mahdu.

Toiveiden kanssa kannattaa olla tunnetusti varovainen.

Lainaanpa tähän törkeästi piratiseeraamalla eli tässä tapauksessa kameroimalla mielestäni erittäin mainion luvun Valtteri Suomalaisen kirjasta "Kuolet vain kahdesti".

Kuvat suurenevat klikkaamalla.

Vuosipäivä

2012-01-13T19:48:00.002+02:00

Kappas, tänään onkin tullut vuosi täyteen suitsuttelun heivaamisesta, enkä meinannut huomatakaan.
Muut sen ovatkin sitten huomanneet, kun kiloja on tullut kymmenisen lisää, eikä vauhti ainakaan vielä osoita mitään hiipumisen merkkejä.

Tuosta edellisestä söpinästä tulikin mieleeni, että nuorukainen on nyt viikon päivät harjoitellut ja muutaman kerran tullut hakemaan meikäläisen paikalle kysyen, että mitäs nyt tehdään kun kävi näin?
Kyllähän minä muistin juuri sillä hetkellä kun SE tapahtui, että tuostakin varoitit, mutta kun...

Naispuolinen työkaverimmekin oikein esitteli itsensä pojulle.

- Niin, ollaanhan tässä oltu jo viikko samalla työmaalla, mutta jos en ole aikaisemmin huomannut esittäytyä, niin nimeni on ***, ettei sinun tarvitse jutella muille pelkästään siitä kaameasta noita-akasta.

Tuohon oli pakko lisätä, että nyt voit sitten jutella siitä hirmuisesta noita-akasta nimeltään ***.

Tulevaisuudennäkymä

2012-01-09T18:25:00.001+02:00

Tänään sattui töissä niin erikoinen tilanne, että "palvelukseen" astui amiksen käynyt ja hiljakkoin intistä päässyt nuorukainen.
Hitsariksi poikaa pitäisi kuulemma opettaa, mikä on tietysti hyvä juttu, koska nuoria ei näissä karkeloissa juurikaan näy.

Aamupäivän ajaksi hänet laitettiin minun seuralaisekseni katselemaan, että mitähän ihmettä oikein olen tekevinäni.

Luonnollisesti kerroin hänelle miksi teen jotain niin kuin teen, koska yksinkertainenkin asia pitää sisällään monta kantapään kautta opittua juttua, mistä tietenkin yrittää toista säästää.
Eipä se siltikään onnistu, koska vasta itse mokaamalla tietää parhaiten, ettei ainakaan noin (kokemusta on roppakaupalla).

Tulipa siihen työkaverikin paikalle ja sanoi:

- Jaa, sinä se täällä opetat nuorta miestä hitsailemaan.

- No, enpä oikeastaan noinkaan voi sanoa. Ennemminkin olen tässä hyvänä huonona esimerkkinä, millaiseksi tulee, kun on parikymmentä vuotta leiponut rautaa.
Toimin vähän niinkuin sellaisena tupakkiaskin pelottelukuvana.

Kotirauhaa

2012-01-08T17:59:00.000+02:00

Pekka on mennyt suututtamaan eläinaktivistit, kun on kuulemma verrannut heitä uusnatseihin.
Nyt hänen pitäisi pyytää ~~rikollisten~~ aktivistien mielestä hirmuisesti katuvana anteeksi.

- Oikeutta eläimille -yhdistyksen mielestä tällaista vertailua ei voi tehdä, koska "tekoa ei voida irrottaa sen tarkoituksesta".

No, tuollaista ei suomessa ole koskaan ennen tehtykään, mitä nyt joitain tuomioita jaeltu.

Se, mitä minä tuossa haastattelussa ihmettelin, oli Haaviston näkemys kahdesta erilaisesta kotirauhasta.

- Haavisto oli sanonut Huittisissa vieraillessaan, että hän suhtautuu kotirauhan vuoksi kielteisesti naamioituneina tehtyihin iskuihin.

Onko kotirauhan piiriin tunkeutuminen ilman naamiointia jotenkin hyväksyttävämpää?
Salakuvaukseen hän otti sentään kielteisen kannan, mutta ilmeisesti loukkaantuneet aktiivit eivät ole tuota huomanneet, kun siitä ei ole anteeksipyyntövaatimuksia tullut.

Haastattelu löytyy tuolta.

Kun kakkonen on ykkönen

2012-01-05T16:55:00.000+02:00

Presidenttipelissä tapahtuu kummia.
Haavisto sai vaaleihin numerokseen kakkosen, nyt hän on myös kyselyissä kakkosena.

Jostain syystä en ole yllättynyt.

Silikonium

2011-12-27T19:35:00.001+02:00

Tulipa tuossa mieleeni, että kun tällä hetkellä ovat kovastikin esillä ja huulilla nuo vaaralliset silikonitissit, ja ainakin radiosta kuulemani mukaan eivät kaikki edes tiedä, minkä merkkiset pussukat heillä siellä nahan alla luuraavatkaan.

Koska nahan alle (paitsi jos kyseessä on proteesi) tällätty silikonimöykky on samanlaista turhamaisuutta kuin autolla koreilu, niin niihin tissukoihin voisi laittaa samanlaiset nokkamerkit kuin autoistakin löytyy.

Saunassa tietäisivät heti, että Ullalla on vaan edelleen vanhat Ladat.
Kappas! Irmeli onkin vaihtanut Mersuun.

Silloin voitaisiin myös nähdä seuraavanlaisia otsikoita:

- Volkstitten kutsuu kaikki kaksilitraiset mallit huoltoon jumittavan nippelin takia.

Ylensyöntivaroitus

2011-12-26T16:59:00.000+02:00

Joulu alkaakin pikkuhiljaa olemaan lusittuna. Tämä joulu olikin siinä mielessä harvinainen, että olin kolmena päivänä merellä kalastelemassa, eikä tarvinnut kävellä, vaan sai ihan venheellä kulkea.
Iltaisin sitten tuli syötyä ylen hyvin ja hyvin ylen, mikä ei olekaan harvinaista tässä kenttäpostiosoitteessa.

Tulihan sieltä se perinteinen joulumyrskykin, mutta onneksi vasta niin myöhään, ettei se syönyt kuin yhden meripäivän.

Sitä meikäläinen alkoi vaan ihmetellä, että kyllähän viranomaiset ihan tosissaan niitä kaikkia ihmeellisiä varoituksiaan antavat, mutta kenelle?

Tuuli ja myrskyvaroitukset ovat asiallisia, ja niitä on syytä antaakin.
Mutta sitten tulee noita aivan toisarvoisia nollavaroituksia.

Kesällä ei riitä, että sääennusteessa luvataan hellettä, vaan siitä pitää erikseen antaa hellevaroitus. Kyllä sentään luulisi ihmisten muutenkin ymmärtävän, että kesällä on joskus hellettäkin ja silloin kannattaa jättää ainakin yhdet raappahousut pois asukokonaisuudesta.

Talvella pitää antaa vastaavasti pakkasvaroituksia, ja liukkausvaroituksia jalankulkijoille. Eivätkö ihmiset muka ymmärrä vilkaista talvella lämpömittaria ja ikkunasta ulos.
Armeijassa kyllä paleltiin kesätamineissa ja hikoiltiin talvivehkeissä, kun suuri päällikkö oli katsonut kelin kalenterista, eikä ikkunasta.

Sitten pitää merelle antaa vielä aallokkovaroitus. No voi herttanen sentään. Jos merellä tuulee, siellä on kyllä aaltojakin. Yleensä se menee vielä yllättäen niin, että mitä kovemmin tuulee, sen suuremmat aallot.
En ainakaan vielä ole kuullut tapauksesta, että lähdinpä merelle ja kyllähän siellä rannalla aika puhuri kävi, mutta ne aallot tulivat täytenä yllätyksenä.

Jopa luulisi, että noissakin olisi riittävästi, mutta eipä olekaan.
Merivedenkorkeusvaroituskin pitää olla.
Kenelle tuollainenkin varoitus on oikein suunnattu?
Niille, joille meriveden korkeudella on jotain merkitystä, pystyvät ihan sääennusteen ja kokemuksen perusteella päättelemään, pitääkö paatit tuoda kauemmas rannasta, tai tehdä jotain muuta tähdellistä.
Muille tuollainenkin varoitus on melkoisen turha.

- Emmää ny voikka tulla kaffel, ku o toi meriverekorkeusvarotuski. Vaiks kui asuttaiski tääl korkial kalliompääl.

Pois pois postin tieltä

2011-12-21T21:15:00.000+02:00

Törmäsinpä TS:n sivuilla tuollaiseen täysin yllättävään uutiseen.

- Verkkokaupan kasvanut joulumyynti ruuhkautti postit

Eräs yllätyksen paikoista on Länsikeskuksen narikka.

- Esimerkiksi Turun Länsikeskuksen postissa pakettien hyllyttämiseen oli värvätty tiistaina lisähenkilökuntaa. Myyntiesimies Tuomo Mikkola äimisteli pakettien määrää.
– Ihan näin paljon en olisi osannut kuvitella, Mikkola miettii.

Niin, syksyn aikana Runosmäen (n. 10000 asukasta) konttuuri yhdistettiin tuohon Länsikeskuksen vastaavaan. Nyt kyseinen Wanhan Eikan grillin kokoinen tila "palvelee" muistaakseni noin kolmeakymmentätuhatta iloista jonottajaa, yleensä jopa kahden kassahenkilön voimin, mutta näin kerran kolmekin.
Olen asioinut kyseisen yhdistymisen jälkeen useasti tuolla, ja ainoastaan kerran jono ei ole ulottunut konttuurin ulkopuolelle.

Onhan tuo kaikki säästäminen ja tehostaminen tietenkin kovastikin iloinen ja tarpeellinen asia, mutta mielelläni näkisin postin ottavan muutaman askeleen kohti tsaarinaikaa, kuten myös VR:n.

Mutta vain postin ja VR:n.

Muutenhan tässä ollaankin menossa tuohon tsaarin suuntaan, välissä on vaan suuri puhdistus, mikä onkin jo selkeästi aluillaan.

Puomihaarukkanosturi

2011-12-14T20:15:00.000+02:00

On se vaan suomenkieli ihmeellistä. Törmäsin uutisvirrassa juttuun, missä puomihaarukkanosturi kaatuili.

Meikäläinen on kuitenkin tehnyt ihan liian monta vuotta sellaista työtä, missä joutuu ajelemaan tai olemaan kyydissä mitä erilaisimmissa nostovehkeissä. Mikään tuntemani laite ei ole jäänyt käyttämättä. Mutta että puomihaarukkanosturi? En ole koskaan kuullutkaan.

Kävin pikaisesti läpi myös muut "uutisia" suoltavat nettisivut, ja kaikissa oli tuo sama juttu, suurinpiirtein sanasta sanaan.

Kaikissa oli kuitenkin mukana tuo maagillinen " Puomihaarukkanosturi".

Pakkohan oli sitten kaivaa se vihoviimeinen oljenkorsi, elikä Kookle avuksi.
Sieltähän tämänkin arvoituksen ratkaisu tuli, kaikeksi onneksi.

Tuo puomimikäliesanahirvitys onkin tavallinen kurottaja. Huhhuh. Kyllä helpotti.
Tässä vielä kuva sellaisesta.

Photo by Veli Jallu

Nuohan eivät tunnetusti kaadu.

Onko mestarin huulilla hymy vaiko irvistys

2011-12-14T19:11:00.000+02:00

Netissä harhaillessani törmäsin vanhoihin norsuvitseihin. Noista huulista tuli mieleeni muutaman vuoden takainen tilanne, kun minäkin kerroin tuollaisen jutun, mielestäni jopa aika onnistuneesti.

Olin lainassa eräässä narikassa ja istuimme siinä varsinaisten kanssa kahvitunnilla, kun työnantajani saapui paikalle. Hetken aikaa hän tapansa mukaisesti kyseli tyhmiä ja puheli muuten vain vieläkin pehmoisempia. Kun sain suunvuoron, kerroin seuraavaa:

- Olettekos te pojat muuten kuulleet siitä, kun Raision Ruuvi & Meisselin hitsari kävi baarissa?

Eipä kukaan ollut kuullutkaan moista, että hitsari voisi käydä baarissa. Niinpä sitten kerroin tuon surullisen tapauksen.

- RR&M:n hitsari asteli kuppilaan mielessään hyvin ansaittu pölynkarkoitusolut. Heti sisälle astuttuaan hän näki nurkassa norsun, millä oli edessään hatullinen rahaa. Pakkohan se oli sitten baarimikolta tiedustella, että miksi nurkassanne on norsu?

- Jaa, toi Tantori vai? No, se on sellainen kivikasvo, ettei sitä saa kukaan nauramaan. Jos joku onnistuu, hän tienaa nuo fyrkat.

- Ahaa! Seuraavaksi hitsailija astelee elehvantin viereen ja kuiskaa sille jotakin.

- Hrumköh, hörähtää ronsu, muttei sentään naura.

- Hitsaskelija kuiskailee vähän lisää.

- Kröh, tööt, muttei sentään naura, vaikka selviä pidättelyvaikeuksia on havaittavissa.

- Weldonomi kuiskailee vielä kerran.

- Hraa! Hahaa! Elehvantin naurulle ei meinaa tulla loppua, hyvä ettei heiniinsä tukehdu.

Pakkohan se oli sitten baarimikon tulla kysymään, että mitä sinä oikein sille sanoit, kun tuota ennen se ei ole edes hymähtänyt?

- Jaa, tää oli iha helppo. Ens mä kerroi sil, et mis mä oo töis. Sit mä sanosi, et mitä mä saa palkka, sit mä vaa kysyi, et lähreks mukka?

Time out

2011-12-11T16:55:00.000+02:00

Joskus tulee kummallisia tilanteita, kun joku on keksinyt hienon nimen ja joku toinen ymmärtää lukemansa kirjaimellisesti.

Pitääpä ilmeisesti hieman valaista tätä ihmeellistä vuosien takaista tapahtumaa.

Meikäläinen ei omista kahvinkeitintä, vaan juon kahvini töissä sekä huoltoasemilla. Käyn aina samoilla tietyillä huoltsikoilla sumpilla. Eräs niistä on entinen Raision Esso, nykyinen St1.

Muutama vuosi sitten tuo mainittu muutos tapahtui ja minä odottelin remontin loppumista, jotta pääsisin taas tuonnekin kahvittelemaan, kun on sopivasti työmatkan varrella.

Huoltsikan viereen ilmestyi uusi, komea keltainen kylttikin, missä luki isolla Time Out.

Muutaman viikon ajan tarkkailin tilannetta samalla, kun kurvailin isosta risteyksestä. Mutta aina vaan tuo teksti komeili tolpassa ja minä ihmettelin remontin kestoa.
Kunnes kerran ajoin eri reittiä ja näin, että siellähän on jengiä kuppilassa. Ihmeissäni kurvasin pihaan tarkastamaan tilannetta, ja aukihan tuo narikka olikin.

Enhän minä koskaan miksikään neroksi ole itseäni tuntenut, mutta tuossa tilanteessa en senkään vertaa.

Nikke nauroi, vai nauroiko?

2011-12-10T00:51:00.000+02:00

Lihava Setä on nyt vaan sellainen elämänkertafriikki.
Nyt onkin tehtävänä pienoinen haaste.

Monumenddaalinen Nikke Pärmi on todistettavasti nauranut yhden kerran.

Tilanne?____________

Muuten, mistä tuli tuo monumenddaalinen hahmo?

Tilanne? ____________

Myönnän tehtävän vaikeaksi niille, kenellä ei ole paperia käsissään, enkä nyt tarkoitakaan Emboa (flush & go).

Flush & google ei välttämättä auta sekään.

Kirja olisi nyt paikallaan.

Soturimusiikkia

2011-12-09T23:58:00.000+02:00

Tulipa tuossa taas kuunneltua radiota ja joku onneton sielu mainitsi soturimusiikin.

Lihavan Sedän molemmat harmaat aivosolut suorittivat välittömän hyperventilaation, sekä refleksinomaisesti suoritetun käden lippaan vedon (vaikkakin lippana toimi vain maski).
Mutta kun Rockilta soittivat Jääkärimarssin, niin eihän siinä muutakaan voi tehdä.
No hei, tuohan on se ainoa ja oikea soturimusiikkikappale.

Mutta ne kuulemma puhuivatkin jostain sukkahousujengistä, niin ettei tästä sitten olekaan enää sanottavaa.

Kaikeksi onneksi meillä on herttaiset poikaparit, nuo nykyajan jääkärit...

Lukemattomia kirjoja

2011-12-06T18:41:00.000+02:00

Tulipa tuossa mieleeni kirjoista sellainen asia, että minulla on aina joku teos luvun alla.
Hyllyssäni olevat lukemattomat kirjat ovat sellaisia, mitä en ole vielä ehtinyt lukemaan, vaan odottavat kiltisti vuoroaan.

Paitsi yksi on sellainen, mitä ei ihan oikeasti pysty lukemaan. Kyseinen opus on maannut hyllyssäni yli 30 vuotta ja olen useasti päättänyt, että nytpä tuon luen, vaikka väkisin.

Mutta joka kerta tuo riivattu tekele järjestää minulle kunnon rökäletappion.
Liian raskasta, ei vaan pysty.

Kerran lainasin tämän kirjan irvikuvan eräälle erittäin jääräpäiselle kaverilleni ja hän vannoi tuon lukevansa. Minä epäilin vahvasti, mutta en pitänyt suoritusta täysin mahdottomana hänelle.
Eipä vaan pystynyt hänkään siihen.

No mikä kirja voi olla noin kummallinen?

Tämähän se:

Kalkkunavainaa

2011-12-03T21:50:00.000+02:00

Kävin päivällä mökillä tiluksia tarkastamassa. Ostin tarjouksesta kalkkunan fileerullan ja ajattelinpa samalla testata tuotakin, kun ei ole tullut ennen kalkkunaa sauhuteltua.
Pitelin kökkärettä kolmisen tuntia miedolla tulella, kunnes sisälämpötila oli 75 astetta.

Siinä alkoikin jo valoisa aika hupenemaan ja käärin rullan folioon, sekä kurvailin kotia kohti. Reilun tunnin päästä kotona nyssäkkä oli vielä mukavan lämmin.

Olisi pitänyt näemmä laittaa samantien pari mokomaa tulille, kun siinä leikkuulaudan vierellä maistelin puolet lämpöisenä ja vedin päälle neljän tunnin nokkaunet.

Puun takaa

2011-12-02T22:13:00.001+02:00

Nyt kun minulla on naispuolinen työkaveri, joudun näemmä jatkuvasti yllätetyksi. Miten ne saakelit osaavatkin?

Juttelin ihan normaalisti hänen kanssaan ja jotenkin vaan tuli sanottua, että tiedänpä nyt tarkalleen senkin, koska tämä köhimiseni alkoi.
Löysin nimittäin kaapistani yskänlääkettä vuodelta 2008.
Siinä lääkkeessä on kolmio ja kaikkea.

Mutta seuraava kysymys löi villakoirat Sedän kurkkuun kerralla.

- Hetkinen! Miten ~~harvoin~~ usein sä oikein peset kaappejasi?

Tämänkaltaisen järkyttävän kysymyksen tullessa kohdalle ainoa oikeaksi katsomani vastaus meni historialliselle sektorille.

- No, kun se oli siinä vanhan Pietarin (ennen nEuvostoliittoa) ruutitehtaan ruutipurkin vieressä, niin jotenkin luonnostani luulin niiden olevan samaa vuosikertaa...

Kesäisiä järkytyksiä

2011-12-02T18:43:00.000+02:00

Tässä onkin pari vuotta siitä, kun telkkarini laukesi ja ajattelin sitten paremmalla ajalla ostaa uuden. No, eipä sitä töllöä ole vieläkään, kun en ole mitenkään mokomaa kaivannut.

Kesällä tuli sentään jonkun verran katseltua nykyistä tarjontaa, kun mökillä on ihan toimiva toosa. Pari kertaa huomasin, että illalla tuleekin vanha klassikkopiirretty, minkä voisi vaikka katsoakin.

Mutta eihän niitä hienoja klassikoita voinut ajatellakaan, kun olivat suomeksi ~~puhuttuja~~ raiskattuja.

Mikähän ihme ja kumma siinä on, että nykyisin kaikki "lasten elokuvat" pitää telkkarissa esittää ns. suomeksi puhuttuna, eli juosten läpikustuna ja älyttömällä kiljumisella varustettuna sekä lisättynä epäselvällä mutinalla?
Alkuperäisiin ääniin on sentään käytetty runsaasti ammattitaitoa ja lisäksi erittäin hyviä näyttelijöitä, eikä mitään Jasper Pääkkösiä.

Nappulana opin lukemaan nopeasti juurikin telkkarin ansiosta, kun vanhukset kyllästyivät lukemaan ääneen, että mitä siellä taas sanottiin.
Heti kun opin yleensäkin lukemaan, sanoivat vaan, että lue tyyppi ite, kun kerran osaat.

Kaikeksi onneksi silloin ei vielä harrasteltu dubbausta.

Kun pakko ei tehoa

2011-11-30T20:58:00.000+02:00

Törmäsinpä tuollaiseen järkyttävään uutiseen.

- Kypäräpakko ei tehoa - kaksi kolmesta pyöräilee edelleen pää paljaana.

No, eipä tuota nyt liiemmälti tarvitse ihmetellä, kun ei käyttämättä jättämisestä seuraa kuitenkaan mitään rangaistusta.
Meikäläisellä on melko tuoreessa muistissa erään edustelijan lausunto, ettei lakia tarvitse noudattaa, koska sen rikkomisesta ei ole säädetty rangaistusta.

Mutta ~~kun~~ jos Suomessakin joskus otetaan käyttöön sakon uhalla toteutettava kypäräpakko, niin minulla olisi tässä muutama ehdotus niille, kenelle kypärän käyttö on suunnaton kauhistus, kuten vaikkapa minulle.
En kylläkään ole viime vuosina pyöräillyt muuta kuin telakalla, ja silloinhan minulla olikin kypärä päässä.

Tässä onkin ensimmäinen.

- Vaikka nyt on pakko sakon uhalla pitää kypärää, niin ei tuttujen tarvitse tietää...

Ja toinen.

Olinhan minäkin siellä jossain...

Jos haluat olla tosi kova jäbä, hommaa vielä tultasyöksevä pumppu.

Tuollainen voisi sopia meikäläiselle.

Kun tietää varmasti, ei voi olla väärässä

2011-11-27T20:37:00.000+02:00

Paula täti tuntuu uskovan hömppään, että nolla työtapaturmaa on ihan mahdollisesti saavutettavissa.

Lihava Setä tietää, että nolla työtapaturmaa on täyttä utopiaa.

- Nolla tapaturmaa -foorumin perusviestinä on, että kaikki tapaturmat ovat ehkäistävissä.

Toki. Kaikkihan ovat ehkäistävissä, kunhan pysyttelee poissa työmaalta.

Mutta kun meikäläiselle on sattunut reilun parinkymmenen vuoden aikana viisi tapaturmaa, mistä itse olen aiheuttanut yli puolet (60%). Pari kertaa olen vetänyt käteen (rälläkällä), ja kerran lyönyt sormeni väärään paikkaan. Yhdessäkään tapauksessa ei tarvittu sairaslomia. Ne kaksi muuta tapausta ovat sellaisia, että minut on meinattu muiden toimesta tappaa, mutta tuuri (tai Jumala) on pelastanut.

Lähinnä tuosta nollajutusta tulee mieleeni se, että mikä työnteossa oikeastaan on vaarallista?

Oikea vastaus on rutiini. Mitä enemmän teet jotain, sitä enemmän rutiini valtaa alaa.

- Otetaanpa vaikka kohteeksi tv:n kaukosäädin.
Koska lähes kaikki käyttävät kyseistä vehjettä, niin myös tiedätte, että käytöstä tulee rutiinia. Pystytte vaikka pimeässä valitsemaan haluamanne kanavat, tai tekemään muita yhtä hienoja temppuja koneellanne. Mitä kauemmin käytätte kakeanne, sitä suurempi rutiini teille siihen tulee.
Kaukosäätimen käytössä työtapaturma ei sentään normaalisti johda sairaslomaan (ellei satu olemaan kiukkuista puolisoa), vaan yleensä pahimmillaankin väärälle kanavalle joutumisen, mutta jonkun fyysisesti vaarallisemman koneen kanssa näin käy helpostikin.

Jos vielä jaksatte ylipitkää söpinääni lukea, niin laitanpa jatkoksi seuraavan hienon huomion ja sen perään tositapauksen.

- Keskeisimpinä hyviä tuloksia mahdollistavina tekijöinä foorumin jäsenyrityksissä on mainittu ylemmän johdon toiminta turvallisuusasioissa, työturvallisuuskoulutus, turvallisuustarkastukset, sattuneiden tapaturmien sekä vaara- ja läheltä piti -tilanteiden tutkinta sekä vähäistenkin tapaturmien ilmoittaminen.

Eikös kuulostanutkin hienolta? Niin minustakin.

Olimme pienen öljy-yhtiön remontissa, ja meillä oli projektipäällikkönä nuori, yli-innokas poju.

Sattuipa sitten niin ikävästi, että työkaveri onnistui pahassa paikassa saamaan jalkaansa vekin. Pitihän siinä sitten lääkärissäkin käydä ja tikkikin taidettiin klabiin laittaa. Eihän tuo sentään sairaslomaa vaatinut, vaan seuraavana aamuna kaveri oli pirteänä työmaalla.

No, arvaako kukaan pojun kommenttia? Se meni jotenkin näin:

- Voi Saatana sentään, nyt minä joudun tuonne pääkallopaikalle kuulusteltavaksi ja tästä tulee vaikka minkälainen raportti! Koittakaa nyt olla siellä työmaalla telomatta itseänne, kun näistä tulee aina niin pirunmoinen paperisota ja minä joudun siihen liemeen.

Helppoa rahaa tarjolla

2011-11-27T18:08:00.001+02:00

Juorulehti haastatteli ihan oikeaa selvännäkijää.

Arvostettu näkijä näki seuraavaa:

- En näe näiden korttien perusteella sadan prosentin varmuudella, tuleeko Lipposesta presidentti. Mutta 80 prosentin varmuudella voin luvata. Voisin vaikka rahaa sijoittaa, jos pitäisi.

No, okei. Minä hyväksyn haasteen.
En näe korteilla taikka ilman, kuinka tuossa hommassa käy, mutta käytän ihan sitä kuuluisaa mutu- menetelmää.
Hei, älkääs nyt. Jos kyseisellä systeemillä voi johtaa valtiotakin, miksei sitten lyödä vetoa?

Koska olen kohtuullisen persaukinen tallaaja (minkä selvännäkijä luonnollisesti tietääkin), laitan peliin mielestäni ruhtinaallisen summan, elikä satasen.

Nyt vaan odottelen ennustajan yhteydenottoa, koska kyllä hänen pitäisi tämä tietää, jo ennen kuin klikkaan maagillista "julkaise" laaria.

Mennään taksilla

2011-11-27T15:39:00.001+02:00

Törmäsinpä tuollaiseen uutiseen.

Taksiala aallonpohjassa: Edes pikkujoulusesongista ei odoteta pelastusta.

No enpä kyllä kovastikaan ihmettele. Itse käytin aikoinaan mieluummin taksia, kuin linja-autoa. Kallista se oli silloinkin, mutta ei sentään nykyistä seinähullua tasoa. Kun laski matkaan menneen ajan ja kulkemisen mukavuuden, niin touhu oli vielä ihan siedettävissä hinnoissa.

Seuraava tapaus sattui toistakymmentä vuotta sitten ja sai minut kerralla lopettamaan taksilla ajelut, ainakin Turussa.

Asuin tuolloin sellaisessa paikassa, että lähellä oli taksitolppa, missä lähes aina odotteli myös vapaa auto.
Ihan vaan laivalle olimme menossa ja tuon lähes aina paikalla olevan auton huomioon ottaen lähdimme liikkeelle melko myöhään, kun perille pääsee kuitenkin nopeasti.

Nytpä tolpalla ei sattumalta ollutkaan pirssiä, mutta eipä hätää, kokemuksesta tiesin, että kohtahan sellainen kurvaa paikalle.
Kun ei muutamaan minuuttiin tapahtunutkaan mitään, soitin tolpalla olleeseen puhelinnumeroon tiedustellakseni, että onhan joku kohta tulossa.

Tein tietämättäni sen karkean virheen, että sanoin nimeni, kun keskuksen täti sitä kysyi.

Ja katso! Juuri kun lopetin puheluni, paikalle kurvasi iloisesti luistellen taksi. Siitä paikasta neljä tyyppiä sisään ja kuskille määränpää:

- Lihava Setä: Heipähei. Satamaan oltaisiin matkalla.

- Taksikuski: Tilasitkos sinä tänne taksin? Nimellä Fläsänen?

- LS.: Juu, ja pakko myöntää, että kylläpä olikin nopeaa toimintaa.

- Tk: Eikun se teidän taksi on vasta tulossa tänne.

- LS.: Täh!? Mehän istumme tässä koko remmi mukavasti, meitä lukuunottamatta vapaassa taksissa. En minä mitään väri tai merkkitoiveita ole esittänyt, tämä on justiinsa passeli kiesi. Ei muuta kuin menoksi vaan.

Tk: No kun se ei vaan nyt käy, koska tilauksenne vastaanottanut taksi on vasta tulossa tänne.

LS: Siis puhutkos nyt leikkiä tosissasi? Halusin vain taksin tänne, ja nyt täällä on sellainen, mutta sen kyytiin meillä ei ole asiaa, koska joku toinen haluaa ehdottomasti juuri minut mukaansa?

Tk: Aika tarkalleen noin se nyt menee. Niin että voisittekos mennä ulos odottelemaan.

Siinä sitten pakkasessa seisoskeltiin muutama minuutti lisää, neniemme edessä tyhjäkäynnillä hyrisevä lämmin auto.
Lopulta se "tilaukseni" vastaanottanutkin mutterivene saapui paikalle, ja ehdimme jotenkin vielä laivankin kyytiin.

Vaikka taksikuskin ammatissa oppii varmastikin kovakorvaiseksi, olen harvoin nähnyt niin punaista ihmistä kuin tuo suhari oli satamassa.

Mystikko pissii

2011-11-25T19:58:00.001+02:00

Katselen paljon leffoja, ja useasti tulee tsiigailtua koko sarja kerralla.
Tällä kertaa tuli väijyttyä X -men leffat putkeen.

Koska ajattelen asioita aina jotenkin väärin, niin tällä kertaa väärinajatteluni kohteena on Mystique.

Kyseinen mutantti on selvästikin nainen.

Hänen kykyihinsä kuuluu ominaisuus imitoida ketä tahansa, ulkonäköä ja ääntä myöten.

Kuka oikeasti uskoo, että Mystique käy kyykkypissillä mutanttileirin ollessa jossakin skutsissa telttamajoituksessa?
Paljon helpompaa olisi muuttua vaikkapa Lihavaksi Sedäksi (mutanttinimeltään FatAssBastard).

Eiku siis tarkoitin sitä laihempaa kaveria, kenellä on ne kynnet...

Yksikseskös yskiskelet

2011-11-25T19:15:00.000+02:00

Aika selviä astman oireita on tullut tuossa jo kolmisen vuotta yskittyä mukanaan.
Viime aikoina yöunet ovat jääneet kovinkin vähäisiksi, kun parhaimman unen aikana ei tule nukuttua, vaan köhittyä ja vinguttua (hengitys).

Kävin oikein lääkärissäkin esittelemässä itseäni. Lääkäritäti (en tarkastanut, onko kyseessä oikea lääkäri, vaiko sellainen valemalli) täräytti pöytään tukun lisätutkimuksia ja ilmoitti, ettei mitään järeämpiä troppeja tarjoilla ennen tarkempia tarkasteluja, ettei niissä tulevissa puhallusjutuissa saa vahingossakaan mitään etua. Mielestäni en kylläkään näytä hiihtäjältä, vaan ennemminkin lumikenkäilijältä.

Yskänlääkettä hän sentään minulle määräsi.

Mutta sen yskänlääkkeen pitäisi kuulemma olla tehokasta.

Viiden tölkin hymy

2011-11-25T17:26:00.000+02:00

Tänään on kuulemma sellainen "älä osta mitään -päivä". Ilmankos rahani ovatkin taas kadonneet johonkin.

Kävin päivällä kaupassa ja ostin pari sixpäkkiä sihijuomaa. Koska tiesin yhden pakkauksen hinnan, sain ylivertaisen matemaattisen lahjakkuuteni ansiosta laskettua kahden mokoman yhteishinnan ihan siinä kaljahyllyn vieressä, vieläpä alle tunnissa.

Siitäpä sitten suunnistin kevein askelin kohti kassaa.
Kassalla oli nuori harjoittelijatyttönen, joka vetäisi mielestäni ihan ammattimaisen sujuvasti ostokseni viivakoodin lukevan blazerin edestä.
Mutta kun hän ilmoitti hinnan, rekisteröivät poimuiset aivoni sen aivan liian pieneksi. Pienoisen hetken sisälläni asuvat Herra Hyde & Herra Hyde kamppailivat keskenään.

- Lihava Setä: Tuota, nyt on tainnut käydä niin, että tuo hinta on vain seitsemästä tölkistä, eikä kahdestatoista. Kyllähän tuokin minulle tietenkin käy, mutta tarkastapa kuitenkin varuiksi.

- Harjoittelijatyttö: (Tarkastaa kuittia ja huomaa virheen). Oho! Katsos vaan, niin on todellakin käynyt.

Tyttönen tekee koko homman uudestaan ja naapurikassan avustamana saa mitätöidyksi vielä vanhan kuitinkin.

- Ht: Niin, se tekisikin tämän verran. (Oikein herttaisesti) Kiitos, kun huomautit asiasta.

Meikäläisestä on selvästikin tullut vanha pehmo, koska kyllä se hymy oli mielestäni vähintäinkin viiden tölkin arvoinen.

Niinhän siinä lukee

2011-11-18T17:46:00.000+02:00

Päivällä työkaveri toi purkillisen siirappipipareita. Oli oikein nätti punainen astia ja toinen kaveri vieressä sanoi:

- "Ananaspipareita", ja osoitti vielä sormellaan purkin päällä koreilevaa suurta tekstiä -ananas-.

Niinhän purnukassa selvästi lukikin. Siinä sitten kovasti mielessäni ihmettelin, että kaikkea ne keksivätkin. Mutta en kuitenkaan maistanut tuollaista ihmeellistä ananassiirappipiparia, koska syön siirappipipareita ainoastaan omenamarmeladin ja sinihomejuuston kera, hätätapauksessa pelkällä juustollakin menee.

Seuraavalla tauolla katselin kyseistä ropposta ja huomasin tekstin mystisesti vaihtuneen.

Mainitsin tietysti muillekin asiasta, mutta katselivat minua epäillen alta kulmiensa, ja arvelivat perjantaini alkaneen etuajassa.

Miten näytät nuorekkaalta

2011-11-18T17:16:00.000+02:00

Meikäläisellä on aina ollut tapana missä tahansa tilaisuudessa mennä istumaan niin taakse kuin mahdollista.
"Takarivin paikka, maksoi mitä maksoi".

En ole koskaan edes vaivautunut miettimään, miksi toimin noin. Se vaan tulee luonnostaan. Mutta luen tällä hetkellä Esko Valtaojan kirjaa "Kosmoksen siruja", ja sieltähän syy käytökseeni paljastuikin.

"Jos haluaa näyttää nuorekkaalta, kannattaa istua takapenkissä. Luentosalin peräseinäläiset näyttävät muutaman nanosekunnin etupenkin pinkoja nuoremmilta, koska valolta kuluu äärellinen aika salin poikki kulkemiseen."

- Onkos jollain kysyttävää? Jaha, poju sieltä takapenkiltä...

Zombi-invaasio uhkaa

2011-11-17T21:43:00.000+02:00

Törmäsin kyseiseen otsikkoon.

- Oletko huolestunut zombeista?

No, en ja juu. Pelkästään kaduilla hitaasti maleksivien zombien kanssa vielä pärjääkin, mutta päättäjän asemassa olevan zombit ovatkin pahempi juttu, koska heillä on käytettävissään ainoastaan yhdet vuorosanat:

Miten todellista. Kokeillaanpa.
Laittakaapa seuraavaan kysymykseen viivan kohdalle haluamanne sana, ja saatte oikean vastauksen. Aina.

- Miten Suomen tasavalta on varautunut ______________ suhteen?

Valkaisuainetta huiviin ja testiin

2011-11-16T18:08:00.000+02:00

Törmäsinpä surffaillessani tuollaiseen uutiseen.

- Vaarallinen villitys: Teinit huijaavat huumetestejä valkaisuaineella.

Internetistä löytyy satoja kepulikonsteja, miten huumetestin tulokseen voi vaikuttaa. Netistä on mahdollista tilata muun muassa tabletteja ja juomia, joiden väitetään poistavan huumejäämät elimistöstä.
- Lapset ovat valmiita vaarantamaan terveytensä, koska pelkäävät, että heidät potkaistaan ulos urheilujoukkueesta tai koulusta positiivisen tuloksen takia, konstaapeli Joe Mahoney kertoo.
Räikeimmissä tapauksissa nuoret ovat juoneet jopa valkaisuainetta, jonka uskotaan poistavan huumejäämät kehosta.
- Se on hengenvaarallista leikkiä, Mahoney sanoo.

Lapset ovat valmiita vaarantamaan terveytensä, ettei vaan testi näytä positiivista?
Eikö positiivisen testituloksen aikaansaamiseksi ole ensin pitänyt käyttää niitä huumeitakin?
Aijuu. Sehän ei olekaan vaarallista, vaan kiinnijääminen, ilmeisesti.

Sedän köökistä II

2011-11-15T21:08:00.000+02:00

Olen aina ollut sitä mieltä, että kun tehdään keitto, sen pitää olla nimensä mukainen.
Lihakeitossa pitää lihan olla pääosassa, kuten hernekeitossakin herneiden, jne.

Laitanpa tähän äärimmäisen väärin tehdyn kalakeiton valmistusprosessin näkyville, kun tässä keittelyn lomassa on aikaa.

Äärimmäisen väärin tehty kalakeitto

- Nelisen pottua, viis jos ovat pienehköjä

- Saman verran porkkanoita

- Pari sipulia

- Lihaliemikuutio tai sitten kaks (vääräleuat jo huutavat, ettei kalakeittoon kuulu lihaliemikuutiot, mutta tämä onkin väärin tehty)

- N. 1,5 kg ruodottomaksi fileoitua kotimaista kalaa (kaipa se pakasteseikin käy, mutta en ole kokeillut). Tällä kertaa porisee ahven.

- Katkaraputuorejuustoa

Pistele potut ja porkkanat jonkinlaisiksi kuution tapaisiksi ja lykkää lihaliemikuutiolla maustettuun veteen kiehumaan. Sipulit voi heittää kohta mukaan, kunhan kerkiit.
Tässä vaiheessa sopii lykätä sekaan mustapippuria maun mukaa ja aromisuolaa samalla systeemillä. Sekä muutama tippa Tabascoa.

Anna porista parisenkymmentä minuuttia, ja täräytä kalat sekaan. Nyt keitos saa hiljalleen kuplia n. tunnin verran (oikeat, ((ainakin omasta mielestään)), kokit sanovat, että kalakeiton valmius pitää katsoa sekuntikellosta, mutta tämä onkin väärin tehty).

Lisää katkaraputuorejuusto ja anna rauhassa muhia ainakin vartin lisää, enemmästä ajasta ei ole haittaa, vaan paranee.

Loppusilaukseksi sopivasti sitruunamehua hämmentämään kokki ja mahdolliset läsnäolijat.

Halloo! Kuuluuko siellä mitään?

2011-11-15T18:39:00.000+02:00

Säkylässä tapahtui vähintäinkin hirmuisen järkyttävä vahingonlaukaus.
Kammottavan tapahtuman seurauksena yksitoista varusmiestä sai kuulovaurion.

- Kävi sellainen ikävä seikka, että kun nuorukaiset nousivat ajoneuvosta pois ja ottivat aseet pois selästä, he räpelsivät sillä tavalla, että varmistin meni pois päältä ja sormi meni liipaisimelle, majuri Kimmo Levander Porin Prikaatista kertoo Iltalehdelle.
Episodin seurauksena ase laukesi keskellä ryhmää.

No, eipä tuosta sen enempää, koska kaikki suomi rk:n (ynnä muut ak:t) kanssa tekemisissä olleet tietävät kyseisen asetyypin äärimmäisen herkkätoimisen varmistimen, minkä ihan maan vetovoimakin saattaa nykäistä pois päältä.
Puhumattakaan niistä kahdestakymmenestä ylimääräisestä sormesta, mitkä ilmestyvät handuun asetta käsiteltäessä.

Melulle altistui neltätoista sotilasta, mutta ilmeisesti kolme heistä oli sellaista kovakorvaista tyyppiä (tai tyhmiä), koska eivät saaneet vaurioita, vaikka muut saivat.

Meikäläinenkin on tuollaisen vahingonlaukauksen uhri, kun silloin joskus muinoin alokasleirillä eräs kaveri kajautti aseenputsauksen aikana puupäällä teltan kattoon reiän. Teltassa oli meitä varusveijareita runsaasti, sekä vääpeli, joka antoi heti mielipiteensä kuulua. Muistaakseni hän sanoi jotenkin näin:

- "Ärrinmurrin! Murr! Sekä lisäksi helvetisti kirosanoja!"

Mutta ei hänkään huomannut kysyä, että kuulettehan te rakkaat piltit vielä vienon vääpelinkuiskaukseni? Asia vaan oli sillä selvä, ilman iltapäivälehtiä. Ennen kotiutusta olimme kyllä kaikki kuulontarkastuksessakin, eikä minunkaan kuulossa vielä silloin ollut vikaa (olin se tyhmä).

Se, mikä meikäläiselle hiipii väkisinkin mieleeni, on sellainen, että pojat (ja ehkä tytötkin) ovat keksineet oivan lintsauskeinon. Kuulontestauksessa kun ei oikein voi todistaa, että kyllähän sinä sen piippauksen kuulit, jos toinen vakuuttaa kuulemattomuuttaan.
Varsinkin jos ohjelmassa on marsseja tai muuta epämiellyttävää, voi happihoito olla helpompi, tai ainakin kevyempi vaihtoehto.

Joulu on jo ovella

2011-11-13T20:08:00.000+02:00

Minähän uskon luonnollisesti Joulupukkiin, ja koska joulu on jo ihan ovella, niin laitanpa tähän muutaman suosikkijoululauluni muidenkin kuultavaksi. Olettehan jo tehneet toivomuslistan Pukille?

Mutinaa Marsista

2011-11-13T18:27:00.003+02:00

Yli 500-päiväiselle stimulaatiolennolle Marsiin osallistuneet astro, kosmo, taiko ja ties mitkälienautit törmäsivät yllättävään ongelmaan.
T.S. pääsi haastattelemaan nimettömänä pysyttelevää, Mars-lennon eväistä vastaavaa ravitsemuspäällikköä.

T.S.: Niin Jorma, törmäsitte yllättävään ongelmaan Mars-lennon aikana?

Jorma: No juu, näin valitettavasti tässä pääsi käymään. Otimme tämän eväsmallin suoraan suomalaisesta kouluruokailujen kilpailutussysteemistä, missä hyvää, halpaa ja läheltä saatua ei tule käyttää, jos kauempaa löytyy huonompaa kalliimmalla.

T.S.: Öh, juuri nyt en ymmärrä.

J: No katsos, kun olen jo vuosia sitten selvittänyt englantilaisen keittiön salaisuuden.

T.S.: Tuota... Miten tämä nyt liittyy asiaan?

J: Liittyypä hyvinkin. Nimittäin muutama vuosisata sitten kunnianarvoisa Canterburyn arkkipiispa ilmoitti, ettei edes kirkko voi kieltää sitä, että ihmisen on pakko syödä elääkseen, mutta sen ei pidä olla mikään nautinto.

T.S.: Ahaa! No nyt alan pääsemään kartalle. Teitte siis 500-päiväisen lennon suomalaisittain tingityllä englantilaisella eineellä?

J: Niinhän tässä nyt pääsi käymään. Mutta kyllä minä omankin henkeni heitin peliin ruokia testatessani, ja voin sanoa, ettei keinomunuaispiiras ollut mitenkään erityisen herkullista.

Urkintaskandaalia ilmassa

2011-11-13T17:03:00.000+02:00

Nykäsen Matin erittäin salaisia tietoja on kuulemma salakatseltu vartijoiden toimesta useissa vankiloissa. No voi kauhistus sentään.

- Samat salaisuudet voi lukea seiskastakin.

Puolenmiljuunaa sähköpostiosoitetta lirahti maailmalle ja heti perään singahti eetteriin 14600 salasanaa, jotka huhujen mukaan liittyvät em. osoitteisiin.

-Tämä on erittäin huolestuttavaa, koska näillä tiedoilla kuka tahansa mökin mummo voi murtautua lukemaan vaikkapa naapurin Irmelin postiin tullutta, ihmeitätekevän ryppyvoiteen mainosta.

Hammastusta

2011-11-08T18:54:00.000+02:00

Kuuntelen päivisin radiota rautaa sulatellessani, ja aamulla Korporaatiossa (12 minuutin kohdalla) oli puhetta kiinalaisesta hammaslääkäristä, joka työnsi elimensä asiakkaan suuhun.

- Hammaslääkärithän ovat ihan tunnettuja siitä, että työntelevät erilaisia vehkeitä asiakkaiden suihin, ettei tästä sen enempää.

Mutta Lennonin hampaasta maksettiin lähes 23000 euroa!

- Herttanen sentään. 23 donaa käytetystä, huonokuntoisesta hampaasta!

Sedän köökistä

2011-11-07T21:36:00.000+02:00

Viikonloppuna Paadre savusteli kymmenisen kiloa silakoita, kun on taas se aika vuodesta, että tuota lajia tulee merestä solkenaan, tai ainakin pitäisi tulla, tai ainakin muut kuulemma saavat.

Teinpä sitten pastasalaatin savusilakoista.

- Keitä pussillinen makaronia lihaliemikuution kera, molempien muoto vapaavalintainen

- Huuhtele ja täräytä takaisin siihen kohtuu isoon kattilaan tai johonkin muuhun riittävän isoon astiaan

- Lisää joukkoon n. kilo perattua savusilakkaa (Mamman perkaamia, mutta muutkin käyvät hätätapauksissa), iso raaka sipuli tai sitten kaks, muutama tomaatti, suolakurkkua maun mukaan elikä riittävästi, herkkusieniä ja fetajuustoa. Tippanen aromisuolaa ja mustapippuria. Viimeiseksi päälle hieman neitsytoliiviöljyä.

Tähän hienouteen kuuluu vielä kastikekin

- Kermaviiliä, sopivasti Auran väkevää tai sitten jotain muuta sinappia (muttei kuitenkaan sitä puolalaista, mitä Turun nimellä kaupitellaan), sitruunamehua, valkosipulia, mustapippuria, tilliä

Molemmat tekeleet saavat maustua parisen tuntia, kaljan verran, nortin ajan tai sitten vaan alat syömään.

No eipä kyllä tullut mitään kaunista kuvaa, niin on kuin tekijänsäkin.

Hämyisen illan huumaa

2011-11-07T19:21:00.000+02:00

Meikäläinen on vaan sellainen tyhmä setä, mutta kun liikuskelen hämyisinä aikoina soittoruokaloissa tai suoritan niistä hämmästyttävää, kirjekyyhkymäistä kotiinpaluuta, niin minulla ei ole mitään varastamisen arvoista mukana (ellei joku epätoivoinen naisihminen sitten ole ajatellut kaapata Lihavaa Setää mukaansa, uskokaa tai älkää, mutta joskus on noinkin käynyt). Kotoa lähtiessäni otan mielestäni riittävän määrän seteleitä taskuun ja kun tinat ovat finaalissa, alkaa yleensä iltakin olemaan.

Siksi olen aina ihmetellyt, miksi naiset pitävät lompakkoaan laukussa.

Mielessäni on jo vuosia ollut hieno juoni.
Käsilaukussa voisi pitää vaikkapa viritettyä rotanloukkua, taikka sen sisukset voisi liimailla täyteen partakoneen teriä. Lompakon voisi sitten pitää taskussa. Mahdollinen rosvoustilanne ei ainakaan jäisi huomaamatta.

Meikäläinen ei vaan valitettavasti voi tuota hienoa suunnitelmaa testata, koska paatuneinkin rosvo tulisi epäluuloiseksi, jos ~~kaatuilisin~~ sipsuttelisin kotia kohti sievän laukun kera.

Ammatinvalintatesti

2011-11-06T19:01:00.000+02:00

Meikäläinen on omasta mielestään ihan riittävän kauan leiponut rautaa, ja olen jo vuosia ajatellut alan vaihtoa. Sitten kun olen miettinyt, mikä voisi olla se toinen ala, tuleekin tenkkapoo.

Olen tässä matkan varrella ollut tekemisissä satojen hitsareiden kanssa, ja kaikissa meissä on eräs selkeästi erottuva yhteinen tekijä. Nimittäin kohtuullisen hankala (ja muutenkin omituinen) persoona, toisilla miedompana ja toisilla erittäinkin pahana. Yhtäkään tuntemaani en voisi kuvitellakaan mihinkään asiakaspalveluhommaan, itseni mukaanlukien.

Että kaupansedäksi ei sitten ainakaan.

Jaa, että uudelleen koulunpenkille? No, sehän kuulostaisi ihan hyvältä ajatukselta, mutta kun en ole edes yhtäkään tulityö tai työturvakurssia selvittänyt ilman opettajien suututtamista.

Mutta eipä hätää, törmäsin erääseen ammatinvalintatestiin ja laittelin omat näkemykseni koneelle. Jostakin syystä olin lähes kaikesta ihanasta hehkutuksesta negatiivisella kannalla, paitsi silloin kun positiivinen vastaus tarkoitti negatiivista.

Hurjasti jännittäen klikkasin maagista "lähetä" ruutua. Mikähän olisikaan se minulle sopiva ammatti?
Vastaus oli melkoinen ylläri.

- Teknologiateollisuus, esim. hitsari.

Näin on aina tehty

2011-11-06T16:57:00.000+02:00

Kävelin joutessani metsässä ja seurailin hetken aikaa käpytikan touhuja.
Tyyppi lennähti "pajalleen" käpy nokassaan, pudotti vanhan, syödyn käpyraunion maahan, laittoi uuden koloon ja alkoi takomaan.

Meillä on pihalla ollut vuosikymmeniä tikalla ruokailupaikka, ja samalla tavalla sielläkin tapahtuu, tikkasukupolvesta toiseen.

Jotenkin vaan tulee väkisinkin mieleen, että jos sen syödyn kävyn pudottaisi jo lähtiessään maahan, voisi uuden eineen tökätä tullessaan suoraan paikalleen. Tuntuisi jotenkin helpommalta, eikä tarvitsisi kahden kävyn kanssa taiteilla.

Olen tuota yritellyt tikoilta kyselläkin, mutta eiväthän nuo ole vaivautuneet yleensä edes vilkaisemaan minua, saatika sitten vastanneet.

Sitrusolut

2011-11-03T17:42:00.001+02:00

Nyt kun minulla on naispuolinen työkaveri ja hän on MeNaiset-lehden tilaaja, sekä lukee tauoilla ko. lehteä, ja jättää lukemansa lehdet pöydälle meidän muidenkin luettavaksi, niin olen nykyisin kokenut naistenlehtien lukija.

Kyseisessä lehdessä on muuten erittäin hyviä juttuja.
Joskus tietenkin menee äijälaumassa hieman ohi, kuten silloin, kun erään lehden kannessa komeili seuraava kysymys:

- Mikä on suosikkihajuvetesi?

Itse ehdotin Koskenkorvaa, mutta muitakin yhtä henkeviä mielipiteitä väreili ilmassa.
Tänään katselin erään lehden kantta ja siinä silmiini pisti sana "sitrusolut".

Mietin tuota asiaa jonkun aikaa, ja totesin olevani taas ihan ulkona kaikesta hienosta ja uudesta.
En ole koskaan kuullutkaan mistään sitrusoluista, mitähän ihmeitä sellaiset oikein ovat ja tekevät?

Onneksi asia kuitenkin selvisi, eikä kysymys ollutkaan mistään soluista, vaan oluista.

Rasistinen vitsi

2011-11-02T20:53:00.000+02:00

Mikä on juutalaisten lempiruoka?

- Itkumuurinpohjaletut.

Jostain mielen syövereistä, pimeimmistä sopukoista, tuokin vanha, joskus telakan vessan seinältä lukemani, mielestäni mainio huuli tupsahti.
Mutta oli siellä toinenkin, telakalle sopivampi.

Mikä on levysepän lempiruoka?

- Lohkoperunat.

Syö särkeä

2011-11-02T19:42:00.001+02:00

Törmäsin tuollaiseen juttuun.

- Tekeekö särkikala paluun suomalaiselle lautaselle?

Särkikalathan ovat vallan erinomaisen makuisia ja tuosta ruoto-ongelmastakin pääsee helposti eroon. Meikäläisen pöytään tuo kalalajien ryhmä ei mitenkään palaa, kun se on siellä koko ajan ollutkin.
Olen yleensä kevään aikana pyrkinyt kalastamaan vähintään painoni verran särkiä pois, koska yleisesti kalastus kohdistuu petokaloihin. Särkihän on tunnetusti hauen pahin vihollinen.

Särkeä en juurikaan viitsi laittaa evääksi, kun käsien läpi kulkevat kalamäärät ovat kuitenkin kohtuu suuria ja syömiskyky harmillisen rajoitettu. Mutta särkikaloja kylläkin. Keväisin pitää tietenkin savustaa lahnaa.
Muuten särkikaloista suosikkina on säynävä.

Säynävä on kiinteälihainen kala ja sopii erinomaisesti kylmäsavustettavaksi (lahnakin toimii). Valmiista kylmäsavusäynävästä on helppo leikata ohuen ohuita siivuja leivän päälle, ja ne ruodot saa kätevästi kovasta kalasta pois siinä leikellessä.

Säynävä on myös erinomainen kalapullien tekoon (tähän sopii myös särki ynnä muutkin kalalajit, paitsi silakkaa en ole kokeillut).

- Tee kalasta fileitä (ruodoista ei tarvitse välittää) ja paina pari kertaa lihamyllystä läpi, kolmannenkin, jos arveluttaa.

- Laita kalamassaa ja sikanauta jauhelihaa molempia saman verran. Ynnä sopivaksi katsomasi mausteet ja kananmunaakin voi käyttää, muttei ole pakko jos ei taho.

- Sekoita systeemi ja anna sen huokailla puolisen tuntia, kaljan verran, röökin ajan tai ala sitten vaan paistelemaan.

On muuten toimiva keitos. Joku irvileuka voi tietenkin sanoa, etteivät nuo mitään kalapullia ole, kun kerran puolet on sikanautaa. Voin sanoa, että kaikkia mahdollisia sekoitussuhteita on kokeiltu. Myös pelkästä kalasta, tai sitten sikanauta on korvattu naudan jauhelihalla. Mutta kyseinen sekoitussuhde on meidän porukalle ollut vakiintunut käytäntö useiden vuosien ajan, kun lopputulos on suuhun sopivin.

Kuviokelluntaa

2011-11-01T18:55:00.000+02:00

Sankari pelasti puupäät kelluskelemasta.

Oikein artikkelinkin ovat asiasta kirjoittaneet ja pelastajalle satelee kehuja viranomaisenkin puolesta, ja ne hän luonnollisesti ansaitseekin.

Sitä vaan kovasti ihmettelen, että missä ovat moitteet?

- Viisi kuvailujen mukaan raavasta miestä nelimetrisessä vannassa pimeällä selällä. Tein pienen vilkaisun muutamien tunnetuimpien venevalmistajien sivuille, eikä yhdelläkään ollut viidelle hengelle rekisteröityjä nelimetrisiä kaukaloita. Tuo oli luonnollisesti selvä jo etukäteen, mutta tarkastin kuitenkin.

Oma kalapaattini on n. viisimetrinen, viidelle rekisteröitykin ja oikeasti merikelpoinenkin. Mutta en edes heikkona hetkenä suostuisi ottamaan siihen neljää matkustajaa ja lähtemään pimeälle merelle.

Kaiken huipuksi tyyppien puupäisyyden havaitsee seuraavasta:

- Saunan lämpö riitti miehille ensiavuksi. Yksi miehistä lähti kotiin, muut jatkoivat polttari-iltaa suunnitellusti.

Vain yksi ymmärsi lähteä kotiin miettimään asiaa.
Ihan oikeasti. Jos olet hyvin lähellä hukkumiseen ja / tai hypotermiaan kuolemista, tulet melko viime hetkillä pelastetuksi, niin miten voi juhlimisen jatkaminen olla ensimmäisenä mielessä.

Heh, melkein pulpattiin, mennäänpä baariin.

Euron torppa

2011-11-01T17:07:00.000+02:00

Tapahtuukohan lähitulevaisuudessa ruokakaupan kassalla seuraavaa:

Kassantäti: Kakstoist euroo ja viiskytsenttii, kiitos.

Lihava Setä: Eikun se on tasan kymppi. Laskin ihan itse ostoksieni hinnat niitä keräillessäni.

Kt: Kyllä se nyt vaan tekee sen kakstoistviiskyt, katsos kun meillä lisätään ostosten hintaan käsittelykulu, kaksviiskyt.

Autokaupat ovat pitkään lisäilleet hintoihin toimituskuluja, vaikka mielestäni reilumpaa olisi vain ilmoittaa hinta, millä sen kinnerin saa ostaa.
Nykyisin lähes kaikkiin tapahtumiin lippu pitää hommata jostain lippupalvelusta, mikä sitten vetää välistä oikein urakalla.

Paikallinen rusettiluistelukerhokin on ottanut käyttöön saman idean.
Meikäläinen on sellainen työn orja, joten halvin mahdollinen lippu maksaa hinnaston mukaan 13e, mikä sekin on selvää liioittelua, mutta kun edes sen hintaista lippua ei ole olemassakaan. Kun kerran hintaan lisätään pari euroa käsittelykulua, vaikka sen piletin ostaisi jäähallin kojusta.

Koskahan joku rakennusfirma mainostaa seuraavanlaisesti:

Uuteen kotiin halvalla, nyt kolmio eurolla! + Käsittelykulut 258000e

Tapion Taikaa

2011-10-30T23:02:00.003+02:00

Tänään piteli tuulista päivää, enkä päässyt merelle. Ajattelin sitten tehdä pienoisen retken, josko vielä suppiloita metsästä löytyisi. No, niitähän tokkiisa olikin. Keräsin noin 40 litraa kolmessa tunnissa.

Tarjosin sitten osaa saaliistani kerrostalonaapurilleni, leskirouvalle, joka on vahtinut postiluukkuani poissaollessani.

- No herttanen! Mitä olen velkaa näistä?

- Eihän se metsien haltija Tapio näistä mitään pyytänyt, kunhan hiljaa ja kunnioittavasti hänen tiluksillaan kuljin.

Normaaliaika?

2011-10-30T17:38:00.000+02:00

Nyt on taas sujuvasti rukattu kellon viisareita ja siirrytty kuulemma siihen normaaliaikaan.
Vähän vaan ihmetyttää tuollainen "normaaliaika".
Mielestäni vallitsevampi olotila on se normaalimpi. Koska kesäaikaa kestää 7 kuukautta ja tuota normaalimpaa aikaa ainoastaan 5 kuukautta, on kesäaika silloin jotenkin se normaalimpi tapaus.

Meikäläiselle tulee kahden viikon välein ruhtinaallinen korvaus töissä hukatuista tunneista. Neljän viikon jaksoissa on siis kaksi päivää, kun minulla on rahaa tilillä, sekä 26 sellaista päivää, kun sitä ei siellä ole, ei edes pimeimmässä nurkassa.

En siltikään osaa kutsua tilipäiviä normaalipäiviksi.

Ken pierua pidättää

2011-10-27T19:16:00.001+03:00

No nyt on keksitty sellainen suomalainen, silkkaan taitoon perustuva kilpailulaji, että kaikenmoiset eukonkannot ja saunomiset ovat menneen talven lumia.

Pierun SM-kisat.

Tuo jos jokin on rehellistä urheilua. Kilpavarustelu urheiluvälineissäkin olisi kohtuullisen helppoa, ei tarvitse esim. vaihtaa eukkoa kevyempään taikka ukkoa vahvempaan, mutta lahjojahan tämäkin laji luonnollisesti vaatii.

Mielestäni tähän kilpailuun voitaisiin mainiosti liittää myös aivopierujen SM-kisat, kun menisivät mukavasti siinä samalla ja olisivat taatusti sellainen yleisölaji. Mutta kyseinen harraste on sen verran haastava, että tavallisen kansalaisen tuhnuilla ei kannata estradille astella.
Sarjoina voisivat olla vaikkapa seuraavat:

- Ministerit
- Toimittelijat
- Korkea polliisipäällystö
- Kansanedustajat

Kurssin käynyt

2011-10-27T18:32:00.000+03:00

Rakennusmiehen kuolemantapauksesta tuli mieleeni eräitäkin asioita.

Ammattitaidottomuudelle ja tyhmyydelle ei hienoinkaan turvallisuussuunnitelma voi yhtikäs mittään.
Varsinkin kun kyseisessä jutussa oli kuulemma toimittu noinkin hienosti:

- Työmaalla oli oikeuden mukaan työturvallisuussuunnitelma, ja ennen purkutöiden aloittamista työntekijöille oli järjestetty perehdyttämistilaisuus. Purkutyön oikea suorittamistapa oli havainnollistettu työntekijöille.

Ja vielä lisäksi miehen äidinkielellä.

Tähän asti kaikki tuntuukin olevan ihan kohdallaan, mutta kun olen onnettomuudekseni joutunut kerran olemaan paikalla, kun pienessä öljy-yhtiössä pidettiin turvakurssia siten, että samaan aikaan koulutettiin sekä suomalaiset että ulkomaankielillä puhelevat henkilöt.

Eihän tuossakaan vielä mitään erityistä ole, kyllähän ne kaikki ihmeelliset asiat kerrottiin myös ulkomaankielisille sujuvalla ulkomaankielellä. Mutta kun pienessä öljy-yhtiössä on tapana pitää kurssin lopuksi kirjallinen tentti, että onkos sinne planeettaan myös tallentunut niitä tärkeitä asioita.

Kummalliseksi homma meni siinä kohdassa, kun läsnäoleville jaettiin tenttipaperit.
Oikeat vastaukset nimittäin näytettiin valkokankaalta!!

Tietääkseni olen ainoa, joka on saanut kulkuluvan jalostamolle sataprosenttisesti väärin täytetyllä tentillä. Vain nimi oli oikein.

Myö ollaan Tatista!

2011-10-23T21:54:00.001+03:00

Luin Herliinin blogista Töölöstä kertovan jutun.
Faijani on syntynyt Stadissa ja skloddina siellä budjannutkin, mutta sitten onnekkaat sattumat saattoivat hänet entiseen pääkaupunkiimme. Tosin sen seurauksena minäkin täällä söpisen, ettei mikään nyt ihan täydellistä olekaan.

Se mikä tässä oikeastaan oli asiana, on se, että kun minä joudun käymään hellsingissä, olen reilusti turkulainen, niinkuin kaikkialla muuallakin. Mutta kun savolaiset muuttavat Stadiin, he muuttuvat tatilaisiksi.

Erään onnettoman komennuksen johdosta jouduin asustelemaan Töölössä stadikan vieressä puolen vuoden ajan. Lähikuppilat tulivat luonnollisesti tutuiksi, kun niissä tuli ahkerasti vierailtua.

Eräänä päivänä hipsimme jälleen kaverin kanssa ravinteliin, tilasimme kaljat ja linnoittauduimme tapamme mukaan nurkkapöytään. Siinä sitten ehdimme hetken aikaa keskenämme vaihtaa vähiä ajatuksiamme, kun viereemme liimautui omasta mielestään paikallinen kingi.

Paikallinen kingi: No, mitäs pojat, saako vähän häiritä? Puheesta kuuluukin ettette ihan paikallisia taida ollakaan, hehheh!

Lihava Setä: Juu, senkus vaa häirittet, hämmästyttävä hyvi sää kuulikki ettei me paikallist puhuta, me ku olla turust.

Pk.: Niinniin, kyllähän sen heti kuuleekin. Paikalliset erottaakin hyvin nopeasti.

LS: Täst määki o iha samaa miält, ja sen takii mää kysynki, et mist ihme böndelt sä ite oot oike kotosi, ku et täält ainaka? Ku iha jo puheest kuuli?

Pk.: (Samaan aikaan kääntyen kantapäidensä varassa ympäri ja tehden strategista vetäytymistä) Krhm... No, Nilsiästä...

Sukupuolista häirintää

2011-10-20T19:42:00.000+03:00

Jouduin tänään töissä sukupuolisen häirinnän kohteeksi.
Meikäläisellä on nyt kolmannen kerran matkan varrella naishitsari työkaverina. Juuri hän suoritti minulle sitä hirmuista häirintää.

Mitä sitten oikein tapahtuikaan?

No, minulla on ollut jo pitkän aikaa tyylinä, että annan parran kasvaa sellaiset kolme, neljä kuukautta ja sitten ajan sen pois. Nyt on taas menossa noin kolmas kuukausi ja karvoja on naamassa kuin Jyrkin lupaamia takausmiljardeja.

Sitten kahvipöydässä työkaveri kysyy minulta täysin yllättäen seuraavan kysymyksen:

- Miksi sinulla on parta? Eikö se pala hitsatessa, taikka muuten vaan kutita?

Kysymys oli niin yllättävä, että jäin vastoin tapojani ainakin puoleksi minuutiksi sanattomaksi. Sitten yritin änkyttää jotain fysiologisista ominaisuuksista. Lopulta sentään keksin oikean vastauksen kysymykseen.

- Hitsarilla pitää olla parta sitä varten, että jos tukka leimahtaa palamaan, voidaan sytyttää vastatuli.

Kateus vie kalatkin vedestä

2011-10-20T18:38:00.000+03:00

Tuo otsikon mukainen vanha sanonta pitää edelleen liiankin hyvin paikkansa. Varsinkin tietyssä osassa rannikkoamme.
Raaseporissa kalastajille tarjoiltiin hauleja ongenpainoksi, mikä tietenkin on mukavaa ja ystävällistä, mutta tarjoilutapa oli hieman erikoinen.

Tuosta tulikin mieleeni erään kaverini tapaus rannikon tietystä osasta. Läänikohtainen viehelupa oli ollut parisen vuotta käytössä, mutta joillekin vesialueiden omistajille tuotti suunnatonta tuskaa se, että joku sai kalastaa virvelillä heidän vetensä tyhjäksi.

Kaveri huispaili kaikessa rauhassa eräällä matalikolla muutaman sadan metrin päässä lähimmästä rannasta. Jossain vaiheessa hänen huomionsa kiinnittyi veneeseen, mikä lähti rannasta liikkeelle tullen suoraan häntä kohti.
Ja viereenhän se paatti tulla tupsahtikin. Kyseisessä vannassa oli vanhempi herra, joka kyseli naama sydänkohtausta enteilevän punaisena, että mahtaakohan tyyppi nyt olla ollenkaan selvillä siitä, kenen vesillä oikein kalastellaan.

Kaveri vastasi kyselijälle:

- Jaa, no kun pari päivää sitten oli se kova myrsky, niin eiköhän nuo vedetkin ole menneet aika sekaisin, että en kyllä ihan varma taida olla.

Suuren luokan teknologiahuijarit

2011-10-19T20:09:00.000+03:00

VR:n kontuktööri suoritti vaativan tehtävän ja heitti 73 vuotiaan mummelin junasta.

T.S. selvitteli kyseistä ihmeellistä tapausta ja haastatteli nimettömänä pysyttelevää yhtiön edustajaa.

T.S.: Niin Jorma, tuon uuden ja hämmästyttävän hienon älylipun voi tarkastaa ainoastaan sellaisella ällipuhelimella?

Jorma: Juu, näin on. Kyseessä oleva asiakas yritti huijata meikäläistä niinkin vanhalla tempulla, että hänellä oli sellainen vanhanaikainen älytön puhelin käsilaukussaan ja yritti sitten todistella, ettei sillä pääse nettiin, mutta on se lippu kuitenkin maksettu. Hah! Epätoivoinen yritys.

T.S.: Matkustusoikeus pitää tarkistaa kuulemma erikseen selaimella netin avulla. Miksi ihmeessä?

J: Junan henkilökunta ei välttämättä tiedä, mistä tekstiviesti on tullut. Monenlaista yrittäjää liikkuu. Ihan tekstiviestillä ei kaikkia turvallisuusasioita täytetä. Tuollaiset vanhat mummot ovat juuri niitä pahimpia uuden ja hienon tekniikan hyväksikäyttäjiä.

T.S.: Tuo kuulostaa kyllä uskottavalta. Itsekin olen pitkän koulutuksen jälkeen saanut vanhan Äitimuorini melkein oppimaan sähköpostiin vastaamisen. Mihinkähän hän vielä ehtiikään.

Työelämä kovenee entisestään

2011-10-19T17:35:00.000+03:00

Ajelin aamupimeällä työmaata kohden ja kurvasin erään huoltsikan kautta.
Sisälle mennessäni vilkaisin ovessa olevaa lappua, missä ilmoitettiin narikan sulkeutuvan tavallista aikaisemmin. Jokin siinä lapussa tuntui oudolta, mutta ajattelin lukihäröni jälleen iskeneen perinteisen alakoukkunsa vyön alle.

Ulos tullessani oli kuitenkin pakko vilkaista kyseistä ilmoitusta uudelleen.

Huhhuh! Ei ole työntekijän osa mitenkään kadehdittava.
Se kyllä onneksi jäi epäselväksi, että suljetaanko onnettomasti sairastunut duunari jonnekin, vai katkaistaanko häneltä peräti virrat.

Sairas vääns

2011-10-18T19:45:00.000+03:00

Edellinen söpinä liikkui kovasti negatiivisissa, vaikkakin todellisissa tunnelmissa. Laitetaanpa tähän lohdutukseksi eräs suosikeistani.

Katumuksesta

2011-10-18T19:11:00.001+03:00

Saattohoitaja on listannut asioita, joita ihmiset katuvat kuolinvuoteella.
En ollut mitenkään yllättynyt, kun sijalla 2 oli toive siitä, ettei olisi tehnyt niin paljon töitä.

Nuorena, rahanahneena ja innokkaana tuli tehtyä valtavasti ylitöitä ja kaikki mahdolliset viikonloputkin päälle. Jossain kolmenkympin nurkilla ymmärsin toimintani järjettömyyden ja aloin muuttamaan tyyliä. Aluksi tein niin, että talvet väänsin julmasti hommia, ja kun merestä lähtivät jäät, häivyin minäkin mökille kesäksi kalaan.

Nyt on muutama vuosi mennyt normaalia kahdeksantuntista askarrellessa. Tänä kesänä sain nauttia kolmen kuukauden pakkolomasta ja kun mestari soitteli töihin, ehdotin, että josko vielä lokakuu olisi pakollista vapaata?

No, eihän se tietenkään sopinut. Mutta oli tässä minulla asiakin, nimittäin elävä kuollut esimerkki.
Olin ehtinyt parisen vuotta harrastaa tuota kesänlomaa, kun erään työkaverin kanssa tuli juttua systeemistäni.
Kerroin hänelle, etten tuskin koskaan pääse eläkkeelle, niin pidänkin ne eläkkeet etukäteen muutama kuukausi vuodessa.

Kaveri oli sellainen "vanha kalmo", noin viisikymppinen. Hänkin alkoi tosissaan miettimään, että onko todellakaan järkevää vääntää vuodet ympäriinsä. Pitäisköhän siirtyä itsekin tuollaiseen "etukäteiseläkeisen" moodiin?

Hän ei koskaan ehtinyt miettimistä pidemmälle, kun jutusteluamme seuraavana viikkona sai työmatkalla autoa ajaessaan sellaisen sairaskohtauksen, että henki pakeni ruumiista.

Mutta minulle tuo tapaus synnytti sanonnan, millä kieltäydyn ylitöistä.

- Kukaan ei tule sinua kuolinvuoteellesi kiittämään, että olipa mahtavaa, kun silloinkin teit pitkän päivän!

Kolmekymppisen laulu

2011-10-17T20:40:00.001+03:00

Meikäläiselle iski nostalginen fiilis ja kuuntelin Sliippareiden Mopott Shown vuodelta 1979.
Muistan kyllä, kun noita aikoinaan kuuntelin ja suuret tietäjät ilmoittivat, etteivät nuo jätkät tuolla tyylillä pitkään jatka. Minä vaan pidän noista jutuista vieläkin, mutta enpä ole koskaan oraakkeleita uskonutkaan, vaan ollut uljaasti väärässä.

Mistä koko söpinä sai alkunsa oli se, että nykyään on niin muodikasta jäädä eläkkeelle nuorena. Yleensä mielenterveydellisistä syistä, kun kerran ollaan trendikkäästi masentuneita. Aikaisemmin selkä oli suosittu aihe, kun siitäkin on tietyissä tapauksissa vaikea saada selkoa, että onko se pipi vai ei.

Tässä on erinomaisia vihjeitä kaikille nuorille eläkeläiskokelaille, opetelkaa ulkoa.

Kun kerran aloitin, niin jatketaan kyseisen albumin helmillä.

American style in the jail.

Lapset, pitäkää varanne!

Zöppödöy XI

2011-10-16T22:21:00.000+03:00

Törmäilin uutisotsikoihin ja luin seuraavaa:

- Viranomaiset liian usein luonnevikaisia.

Ilmeisesti tuli taas luettua otsikosta sellaista, mikä vastaa lähinnä omaa näkemystä. Oikeasti siinä lukikin viranomaiset liian usein luonnevikaisen vietävissä.

Tästä pääsemmekin sujuvasti räjähdeaineuutisiin.
Povipommi on nimittäin pidellyt shokeeraavaa yllätystä pikkuhousuissaan.
Ensimmäiseksi tuosta shokeeraavasta ylläristä mieleeni tuli tietenkin polkumiina.
Kyseiseen miinaanhan ovat lukemattomat miehet tässä maassa astuneet ja maksaneet kalliisti.

Mutta nätti täti olikin vain porkkana, ja seuraavaksi hän kaivaakin kylmästi kivekset kalsareistaan.

Papereissa on eroa

2011-10-12T20:55:00.000+03:00

Ring ring! Puhelin soi, vain kaupparatsu soittaa voi noin.

- Lihava Setä.

- No täältä hesarista soittelen ja minulla olisi aivan mahtava tarjous juuri sinulle!

- Kiitos vaan, mutta käytän Emboa.

- Öh, tuota, hmm. Siis Minä puhuin siitä sanomalehdestä...

- Juu, tiedän, mutta kun Embossa tavara on paperissa vasta käytön jälkeen.

Korkkaamisesta

2011-10-11T19:25:00.000+03:00

Tuosta Dr. Pepper mainoksesta tuli mieleeni vanha Lahtelaisen esitys.
Onkohan meikäläinen jo ihan kalkkis vai miksiköhän nuo vanhemmat mainokset ovat sellaisia, jotka jäävät mieleen.
Muut korkkaustavat ovat jo hallussa pitkän treenaamisen ansiosta, mutta kun minulla on herkät korvat...

Dr. Pepper

2011-10-10T20:24:00.000+03:00

Tasa-arvoa hirmuisesti lakoonlyövä limonaadium on tullut markkinoille.
En löytänyt tuota mainosta mistään, kun en osannut.

Meikäläinen on aina tykännyt Pepperistä ja sitä tulee ostettua aina silloin tällöin. Mutta tuo vanha mainos on niin onnistunut, että sen muistan vieläkin.

Pienen yhtiön suuret teot

2011-10-10T19:38:00.000+03:00

Törmäsin tuollaiseen uutiseen, missä pieni öljy-yhtiö Neste aloitti jonkunsortin kampanjan siellä feispuukissa.
Tästä taas tuli mieleeni hämmästyttävä kykyni suututtaa ihmisiä mielestäni oikeilla, mutta väärässä paikassa oikeaan aikaan ilmaistuilla mielipiteillä.

Seuraava tapaus sattui Porvoon jalostamolla.
Olimme jalostamon turvakurssin tauolla aulatiloissa ja lueskelimme kaverin kanssa seinällä olevia Nesteen mainoksia.
Eräässä reklaamissa mainostettiin rehvakkaasti seuraavaa:
- Pieni öljy-yhtiö, suuria ympäristötekoja.

Samoihin aikoihin oli Naantalissa tapahtunut pienoinen pihinä.

Siinä sitten nenä kiinni mainoksessa sanoin kaverille naureskellen kovaan ääneen seuraavaa:
- Toivottavasti eivät nyt paljon Naantalin ympäristötekoa suurenpaa ainakaan vähään aikaan saa aikaiseksi!

Koska kaveri oli mykkä kuin laihialainen kauppias tinkaajan edessä, irroitin nokkani julisteesta ja vilkaisin taakseni.

Siinähän seisoskeli kymmenkunta Nesteen "isoa herraa".
Tilanne kesti muutaman sekunnin. Minä irvistelin kuin kuivattu ketun kallo ja herrat katsoivat minua hyvin hitaasti, kääntyivät kantapäidensä varassa ympäri ja häipyivät.

Ylläällä

2011-10-07T18:36:00.000+03:00

Siirtävät tuossa voimalinjaa siten, että purkavat vanhat tolpat pois ja pystyttävät viereen uudet. Jotenkin vaan aloin katselemaan tuota, että miten äijät oikein hommaansa tekevätkään tolppaa kasatessaan.

Näissä kuvissa miehet pulttailevat kraanan nokassa roikkuvaa tolppalohkoa paikalleen. Enhän tuota nyt ensin miksikään katsonut, kun olen joskus itsekin ollut korkean tason hommissa.
Mutta lähemmäs mentyäni huomasin, että minkä päällä tyypit seisovatkaan.

Pelkästään tolppaan kiipustaminen noita palkissa roikkuvia tikkaita pitkin on raskasta, mutta kun ukkelit seisovat vielä tappien päällä, niin se vasta onkin raskasta vaikkei olisi kovasti ylipainoinenkaan.
Ken ei usko, voi kokeilla vaikka ihan vaan kymmenen sentin korkeudessa tuota temppua. Lisämetrit tuovat lisäjännitystä.

Aijuu. Kuvat tietysti suurenevat klikkaamalla.

Kun muna vei miestä

2011-10-06T20:31:00.000+03:00

Meikäläisellä on tunnetusti sellaiset denniskyynärpäät, että tavarat vaan välillä putoilevat näpeistä, ja siitähän tämäkin tapahtuma sai alkunsa.
Oikeastaan kysymys on ajan kulumisen tunteesta.
Miksi vuosi on lapselle pitkä, mutta aikuisella se hujahtaa ohi niin, ettei mitään suunniteltua saatukaan tehtyä?

Luin joku aika sitten erään tutkimuksen tuloksia, että ajan kulumisen tunne riippuu elinvuosien määrästä. Viisivuotiaasta vuosi on pirun pitkä aika, koska hän vertaa sitä omaan elämänkokemukseensa. Vanhemmalla kääkällä sama juttu, paitsi että se vuosi on pirun lyhyt aika.

No tuostahan nyt ei tullut mitään selvää, mutta ei hätää, olen ratkaissut kyseisen arvoituksen!
Syynä on yksinkertaisesti hitaus.

Suoritin nimittäin kananmunaa vaativaa kokkausoperaatiota mielestäni hyvällä menestyksellä, kunnes käteni päätti irroittaa otteensa munasta.
Tästä alkaen näin kaiken kuin hidastetussa elokuvassa. Muna pysyi paikallaan ilmassa vaikka kuinka kauan, kun se lopulta alkoi äärimmäisen hitaasti putoamaan, ehdin kauhoa mahdollista koppia ainakin seitsemän tai kahdeksan kertaa (omasta mielestäni), ennen kuin se osui lattiaan.

Pupukuusikon laulu

2011-09-25T21:59:00.000+03:00

Kummasti vaan Veikko Lavi osuu kohdalleen.

Kuten myös tässäkin kappaleessa.

Älä ylläty jos psykiatri huomaa
et päässäsi käy kummaa kohinaa
kas monta samanlaista luojan luomaa
viskaaleina täällä vouhottaa

Soinin vaara

2011-09-25T13:37:00.000+03:00

Aamulehti otsikoi, että Soinin ehdokkuudessa piilee myös vaara.
Meikäläinen on kyllä samaa mieltä asiasta, mutta politiikan tutkiskelijoiden mielestä vaarana on se, ettei Soini pärjääkään. Minusta taas vaarana on, että hän pärjääkin.

Hyvin riippunutta

2011-09-24T14:03:00.000+03:00

Koska olen joskus muutama vuosi sitten seurannut tuota Pig Brotheria puoli jaksoa, voin vallitsevan käytännön mukaan tituleerata itseäni asiantuntijaksi.
Kyseiseen ohjelmaan pyritään keräämään liuta mahdollisimman normaaleja ihmisiä viettämään keskenään mukavaa laatuaikaa. Tuota harmoonista yhdessäoloa ihmiset voivat sitten ihaillen seurata kotonaan.

Törmäsin tuossa uutisessa melkoiseen vääryyteen.
Terhi tykkää kuulemma roikkua lihakoukussa ja se minun puolestani hänelle suotakoon.
Mutta joku tekee selvästi vääryyttä Terhille!

-Hän kertoi roikkuvansa koukussa parikymmentä minuuttia kerrallaan. Riiputus maksaa sata euroa.

Kolmesataa euroa tunti!
Koska olen niin ihmisystävällinen luonne, voisin aloittaa hintakilpailun ja riiputtaa satasella vaikka koko päivän. Mikä valtava säästö tulisikaan harrastajille!

Tässä kerhossa hang around-jäsenyyskin saisi uuden merkityksen.

Turha vaiva

2011-09-16T22:18:00.000+03:00

Epäilevät ruåttin vesillä liikkuneen vedenalaisia vakoilijoita.
Kyllä tuollainen on auttamattoman vanhanaikaista, kun samat asiat voi kätevästi katsoa netistäkin.

Neuvottelutulos

2011-09-15T22:44:00.000+03:00

Pitivät köydenvetokilpailun. Tuolla vetelyllä on kuulemma pitkät perinteetkin. Se vaan meikäläistä ihmetyttää, että luulisi sentään aikuisten ihmisten pystyvän neuvottelemallakin ratkaisemaan, kenelle köysi kuuluu.

Mistä löytyy?

2011-09-02T00:11:00.000+03:00

Käytiin poikien kanssa kaurista yrittelemässä, mutta jostain käsittämättömästä syystä elikot loistivat poissaolollaan.

Veli Kääpä: "On se vaan nyt kumma, kun ei niistä kauriista näy kuin jäljet."

Lihava Setä: "Ne ovat taatusti kuulleet, että olen tullut maisemiin."

VK: "Mites se sinun ilmaantumisesi muka metsän tyhjentää? Ethän sinäkään sentään NIIN pahalta haise. Muuten, tässäkin mestassa on pitkin kesää ollut lehmä ja sarvipää, mutta missähän pirussa ne nyt luuhaavat?"

LS: "Meillä tuntuu olevan noiden metsän elävien kanssa jonkunlainen vuorottelukäytäntö. Nyt on meikäläisen vuoro vaappua täällä pöpelikössä ja elukat ovat luultavasti menneet Turkuun johonkin pubiin."

VK: "Pubiin?"

LS: "Juu, olen melkoisen varma, että jos soittaa mihin tahansa turkulaiseen lähiökuppilaan ja kysyy, että onkos se lehmä ja sarvipää siellä, niin vastaukseksi saa jotain seuraavan tyylistä:
- Täällähän niitä on sali täynnä."

horrible nightmare

2011-08-20T23:52:00.000+03:00

Kaikkihan me olemme nähneet kammottavia, erittäinkin todentuntuisia painajaisia. Mutta tämä kuulemani hirvitys haiskahtaa jopa nykytodellisuuttakin pahemmalta. Todellinen feel it-uni.
Siis mitä oikein tapahtuikaan?

No, vanha Äitimuori kertoili nähneensä kummallisen unen. Siinä kuulemma Paadrekin oli vielä töissä, eikä mummeli tarinaansa pidemmälle ehtinyt kertomaankaan, kun papparainen ehätti väliin:

- "Jaa, no ilmankos mulla olikin yöllä niin hirmuinen hiki ja tukala olo. Onneksi et sentään herättänyt katsomaan sitä untasi."

Pikajuoksua

2011-08-10T23:50:00.000+03:00

Kun nykypäivänä pitää puhua kaikille ja kaikesta ainoastaan kauniisti ja suvaitsevaisesti (paitsi tietenkin suvaitsevaiston erikseen nimeämistä ryhmistä tai henkilöistä), niin tulipa mieleeni, että millainen älämölö nousisi jos seuraava tapahtuisi nyt.

Eräs jo kauan eläkkeellä ollut vanginvartija kertoili tämän.

- Se oli silloin, kun vangit saivat alkaa käyttää niitä lenkkitossuja. Kuskasin yhtä velmua oikeuteen, kun tyyppi esitteli uusia lenkkareitaan ja kyseli, että eikö minua pelota että hän karkaa, kun näillä popoilla pääsee niin lujaa.
No taputin kulmaraudan sisältämää taskuani ja sanoin, että muista sitten juosta yli kolmesataa metriä sekunnissa.

Ei kuulemma karannut kenkineen.

Liikkumista

2011-08-09T10:38:00.000+03:00

Meikäläinen on elellyt siinä merkillisessä käsityksessä, että junien pitäisi olla kovasti liikkeessä ja vankien taas kuuluisi pysytellä tiukasti paikallaan.
Koska tilanne on selvästikin päinvastainen, niin väkisinkin sitä alkoi miettimään syytä moiseen.

- Junassa ei ole konduktööriä = Juna ei kulje.

- Vankilassa on vartija = Vangit valtoimenaan ympäri maata.

Jos vartijat loistaisivat poissaolollaan, pysyisivätkö vangit silloin paikallaan?

Väärin syöty

2011-07-31T09:25:00.000+03:00

Meikäläinen on ollut kohta pari kuukautta siinä onnellisessa olotilassa, ettei ole tarvinnut työpaikalla suorittaa nälän aiheuttamia pakonomaisia liikkeitä, vaan olen täysipäiväisesti kasvanut sammalta mökillä ja kalastellut.
Kalaa on tullut syötyä sen verran, että kohta kasvaa parran lisäksi suomutkin.

Kun on yli kolmekymmentä vuotta noiden fisujen kanssa pelannut, niin luulisi jo meikäläisenkin osaavan, mutta näemmä ei asia olekaan ihan niin.

Itämeressä on havaittu hohtavaa myrkkylevää, ja kalojen syömisestäkin annetaan neuvo.

- Ympäristökeskus kuitenkin kehottaa varmuuden vuoksi välttämään kalojen syömistä kokonaisina ja niiden tarjoamista eläimille, jos kalat on pyydetty kukinta-alueelta.

Ilmeisesti tuo kalojen syöminen on sitten meikäläisellä ollut ihan harrastelijamaista, kun en ole koskaan syönyt mitään kalaa kokonaisena. Uskoakseni ihan vaan puolen kilon ahvenkin on melko vaikea nieltävä.

Mahtaakohan noilla toimittelijoilla ynnä muilla sisällöntuottajilla olla sellainen käsitys, että jos ihmiset uskovat edes osan heidän tuottamasta tuubasta, niin silloin vaikkapa valaan nieleminen on jo pikkujuttu.
Luultavasti valas ainakin närästää vähemmän.

Hurja mainos

2011-06-29T00:56:00.000+03:00

Meikäläisellä on aina radio päällä, kun ajelen volkkarilla. Tälläkin kertaa radio porisi taustalla, enkä sitä erityisesti kuunnellut. Mutta eräs mainos saikin sitten valpastumaan. Kuulin aivan selvästi, kun siellä kehuttiin:

- Päivä täyttyy esileikeistä, huumeista ja iloisesta yhdessäolosta.

Olin melkoisen hämmästynyt, mutta kun nykyisin tuntuu olevan kaikenlaisia merkillisiä reklaameja liikkeellä, niin en sen enempää asiaa ihmetellyt. Ajattelin vain, että jos kerran silmittömällä väkivallalla mainostetaan, miksei sitten noinkin.

Katsoin talven jälkeen taas vähän telkkariakin ja siellä pyöri mainos, missä nainen löi miestä valurautaisella paistinpannulla planeettaan, jotta ehtisi ensin saamaan jotain, en muista mitä, mutta varmasti jotakin oikein hienoa tai tarpeellista, kun se kerran on vähintäinkin törkeän pahoinpitelyn arvoinen.

Ajomatkaa oli kuitenkin jäljellä ja kuulin mainoksen uudestaan, jolloin selvisi, että kyse olikin vesileikeistä ja muumeista.

Esteri jakaa eestä ja takaa

2011-06-21T23:11:00.000+03:00

Arvoisa ilmojen haltija, esitän tässä nöyrimmät kiitokseni. Olen nyt muutaman päivän uistatellut eräällä Lapin järvellä, ja olen saanut nauttia sateesta, tuulesta sekä sateesta ja tuulesta ihan kiitettävissä määrin.
Kiitokset myös siitä eräänä päivänä esiintyneestä muutaman tunnin auringonpaisteesta. Hieman enemmänkin olisin tuota kestänyt, mutta kun nykyisin pitää joka asiassa säästää ja kaikki on niin Perkeleen kallista, ymmärrän toki, ettei sitä paistetta voi jokaiseen syrjäkulmaan niin vain viljellä.

Uutisvapaa

2011-06-20T00:36:00.000+03:00

Olin tuossa viikon päivät Nuorttijoella huispaamassa virvelillä. Tuollainen viikko on siinäkin mielessä mukava, kun silloin tulee oltua lähes täydellisesti "kadoksissa". Netti ei pelitä ja puhelimeen prepaid-liittymä, minkä numeron tiesi kaksi ihmistä. Lisäksi tuli oltua täydellisessä uutispimennossa, mikä on hyödyllinen kokemus. Kun lähdin ajelemaan poispäin ja kuuntelin radiosta ensimmäiset uutiset, totesin uutisvirran olevan kuin saippuasarja. Vaikka välillä on viikon katsomatta, ei ole menettänyt yhtään mitään ja juoneen pääsee helposti mukaan.

Lisäksi vielä etelän variksen korvat lepäsivät, kun äänimaiseman muodostivat joki, käki ja kuukkeli. Sekä luonnollisesti myös järripeippo ilahdutti kauniilla laulullaan kulkijaa.

Helteistä antimateriaa

2011-06-08T19:45:00.000+03:00

Ilmatieteen laitos on antanut ensimmäistä kertaa hellevaroituksen.

- Toisia tuollainen kesällä lämpimästä tai talvella liukkaudesta varoittelu naurattaa, mutta kyllä tuo hellevaroittelu oli mielestäni ihan tarpeellinen.
Nyt uskalsin jättää yhdet raappahousut pois ja karvalakinkin kevensin ihan vaan pipoon.
Mielestäni on hienoa, kun meistä pienistä ihmisistä pidetään näin hyvää huolta.

Tutkijat saivat varastoitua antimateriaa jopa tuhannen sekunnin ajaksi.

- Olen tehnyt omia tutkimuksia asian tiimoilta, ja todennut antimaterian koostumuksen olevan saman kuin seteleillä.

Nimittäin:

- Seteleiden hankkiminen vaatii paljon energiaa ja ainakaan meikäläisen lompakossa ei yksikään seteli säily tuhatta sekuntia.

Lannoittaminen on taitolaji

2011-06-05T20:47:00.001+03:00

Meikäläisellä on tuo hiustenleikkuu ollut jo reilut parikymmentä vuotta sellaista, että komea kampaus saa kasvaa parikolme senttiä, sen jälkeen kolmen millin terällä yli.
Tiedän montakin kaveria, ketkä osaavat itse tehdä tuon vaativan suorituksen, mutta kun minä olen molempikätinen, eli yhtä kömpelö kummallakin.
Aikanaan ex-vaimo hoiteli kyseistä, "kunniakasta virkaa".
Sittemmin vanha Äitimuori sai mainitun homman ilokseen.

Olipa taas jälleen karvanlähdön aika, mutta Mummeli alkoikin vähän toppuuttelemaan. (On iskenyt nopeasti etenevä kaihi öögaan, ja näkemisen kanssa on vähän heikompaa).

- Voinhan mä ajella, mutta en ole ollenkaan varma, jos sinne jääkin jotain hapsuja sekaan...

- Ei muutama hapsu haittaa ollenkaan, enhän minä niitä kuitenkaan näe. Kunhan leikkauksen jälkeen on korvat tallella, niin se riittää.

No, hiukset lähtivät suurinpiirtein ja korvat ovat tallella, eli suoritus oli ihan onnistunut, olosuhteisiin nähten täytellinen.

Myöhemmin Muori kävi katselemassa pihalla mansikoita, ettei niihin vaan ole pesiytynyt mitään vihulaisia.
Ja olihan niitä saakeleita ilmestynyt. Useiden lehtien päällä oli pieniä valkoisia munia, eikä sellaisia ainakaan eilen vielä ollut. Siitä sitten alkoikin huolellinen torjuntatyö, ja kaikki vainotut lehdet saaviin, suuntana krematorio.
Paadrekin ilmestyi paikalle, jolle Mamma luonnollisesti esitti löydöstään.
Äijä vilkaisi saaviin, ja totesi:

- Juu, heittelin mansikoille vähän lannoitetta. Nuo murenat sulavat ensimmäisessä sateessa.

Pidättelyä selvinpäin

2011-06-04T11:01:00.000+03:00

Vorssan polliisi on piiritellyt starttipyssymiestä.

Iltajuorun mukaan starttipistooli on erehdyttävästi oikean pienen aseen näköinen, josta kuuluu laukaistaessa ääni.

- Hyvä, että tuokin tärkeä asia tuli selväksi. Nyt voimme alkaa vaatimaan markkinoille sellaisia starttipistooleita, mitkä eivät pidä laukaistaessa ääntä. Juoksukilpailuissakin loppuisivat kaikenlaiset varaslähdöt, jolloin rikollisuuskin hieman vähenisi.

Jos piiritetyllä olikin leikkipyssy, niin eihän oikeaa rosvoa kannatakaan rynnätä silmittömästi pidättelemään, ainakaan selvinpäin.

Otitte kuitenkin jonkun miehen talteen?

- No ainahan humalaisia otetaan talteen, ja joskus silloin tällöin selvinpäinkin.

Tällä kertaa luin oikein

2011-05-27T17:48:00.001+03:00

Mutta ajattelinkin väärin. Kun törmäsin otsikkoon:

- Puuhakkeesta kipsiä - suomalaiskeksintöä viedään sairaaloihin ulkomaille.

Niin johan iski meikäläiselle kunnollinen tenkkapoo, ja aloin tosissani miettimään, miten pihalla olenkaan näiden uudissanojen kanssa. Kyllähän minä sen tiedän, että sota-aikana käytettiin monenlaista korviketta, mutta että tekemisellekin on keksitty korvike?

Onneksi näin ei ollutkaan, vaan puuhake tarkoittikin puuhaketta, eikä puuhaketta.

Zöppödöy X

2011-05-23T20:18:00.002+03:00

Mopoilija kaahaili järjetöntä ylinopeutta.

- Mikähän olisi ajo-oikeudettomalle sellainen järkevä ylinopeus?

Tässä tapauksessa taas näemme, että tasa-arvon toteutumiseen on vielä rutkasti matkaa.

- Ainakaan minulta ei kukaan ole koskaan tullut kysymään, että ovatko nuo vyösi päällä roikkuvat kaskelotin kyljet aitoja.

Etla kuulemma perää kaikkien ylläriksi palkkamalttia.

- Onhan tässä tullut oltua työmarkkinoilla neljän eri vuosikymmenen aikana, mutta en ainakaan minä muista sellaista, että olisi huudeltu seuraavaa: "No juu poja, ny meil meneeki niimpal hyvi et me voiraa nostaa kaikki palkkoi vaiks kui pal."

Kiire odottamaan

2011-05-22T23:14:00.000+03:00

Vietin maanpuolustusviikonlopun eräällä linnakesaarella.
Kuten yleisesti tiedetään, armeijan touhuissa on kiire odottamaan.
Pakkohan se on myöntää, että itsekin tulee syyllistyttyä tuohon ennakoimisen syntiin, mutta kyllä Kallen puut ovat ainakin tulleet ajoissa varatuiksi.

Ennustus

2011-05-19T21:56:00.000+03:00

Lauantaina iskee ennustelman mukaan maailmanloppu. Näin meille tietää kertoa pastoroitsija Harold:

- Lauantaina alkaa viisi kuukautta kestävä kaaoksen aikakausi, jonka päätteeksi planeetta tuhoutuu täysin, Camping ennustaa.

No, tuskin ne tilkkutäkkihallitusta vielä lauantaiksi saavat aikaiseksi.

Hyllyy ja tutisee

2011-05-19T21:17:00.000+03:00

Kävin ampumaradalla seuran harjoituksissa.
Ilmakin oli mukava ja t-paita päällä pystyi kivasti puuhastelemaan.
Sitä vaan tietää olevansa hyvässä lihassa, kun joka laukauksen jälkeen vyön päällä roikkuva varareservi heilahtaa puolelta toiselle.

Onneksi tuon itse vain tuntee, kun muut, huono-onnisemmat, joutuvat suorituksen vielä näkemäänkin.

Kun liika on liikaa ja kohtuus liian vähän

2011-05-15T18:49:00.000+03:00

Vietin maanpuolustusviikonloppua nauttien jälleen sotaväen erinomaisista sapuskoista.
Meidät muonitettiin pienen varuskunnan pienessä ruokalassa.
Olen tässä vuosien varrella aterioinut kyseisessä ruokalassa kymmenisen kertaa vuodessa, ja joka kerta vallitsevat luonteenpiirteeni, ahneus ja tyhmyys, houkuttelevat minut ylensyönnin ~~autuuteen~~ syntiin.

Tänään keksin mielestäni toimivan ratkaisumallin siihen, miten voisi tehdä isonkin annoksen, mutta syödä kuitenkin ihan järkevästi.

Pirun vahvat lukulasit päässä voisi kasata itselleen juuri sellaisen satsin, kuin vähänkään voisi kuvitella syövänsä. Kun vielä muistaa syödä mosonsa nuo lasit päässä, on pieni pyöreä masu joutunut täydellisen huijauksen kohteeksi.

Myrkky on murhaa

2011-05-07T12:34:00.000+03:00

Vanha Paadre kysyi minulta, että mitä engelskankielinen sana killer tarkoittaa?
Vastattuani kysymykseen sanoi äijä niin arvelleensakin.
Luonnollisesti aloin ihmettelemään, mistä moinen kysymys?

- No, katos kun etsin siihen hyttysentappokoneeseen uusia myrkkytyynyjä, eikä mistään kaupasta tahtonut löytyä, niin katsoin valmistajan nettisivulta, että tehdäänkö sellaisia vielä.

- Miten tuo nyt siihen killeriin liittyy?

- Kun siellä sivulla lukee että: Raid Electric Killer - sähköinen hyttyskarkotin.

- Kappas. On tainnut joku elokuvasuomentaja olla asialla.

- Ei välttämättä. Ennemminkin kyseessä on jonkinlainen supereläinsuojelija. Kas kun siellä ohjeissa neuvottiin pitämään ikkunat auki, että hytyt pääsevät ulos karkuun.

- Hehhee!

- Eikun ihan totta, käy vaikka kattomassa.

Pitihän tuota sitten käydä vilkaisemassa ja tottahan Paadre puheli.

Kun emme ole ennen lukeneet tuota ohjetta, olemme käyttäneet konetta väärin ja sisällä on aina aamuisin läjäpäin kuolleita hyttysiä.
Voi tätä syyllisyyden taakkaa.

Zöppödöy IX

2011-05-05T18:57:00.000+03:00

Potkupallottelija on tehnyt kaikkien aikojen törkeimmän teon nurmikentällä, ja potkistellut vastustajaa kung fu potkaisulla.

- Kuten viideosta näkyykin, tyylipuhtaassa kunkfupotkussa suoritus päätetään aina siten, että hierotaan kannikoita nurtsiin.

Junat kuulemma myöhästelevät aina vaan, vaikka käytössä on jopa routa-aikataulut.

- Koska tuo aikatauluilu tuntuu vaikeahkolta, niin meikäläisellä olisi Veeärrälle mielestäni ihan hyvä idea junien kulkuajoiksi: Lähtee mahdollisesti tänään, määränpäässä ehkä huomenna, kävellen olisit jo perillä.

Rokoke

2011-05-05T17:55:00.000+03:00

Vuosien tauon jälkeen Suomeenkin on jälleen saatu ihka oikea, kotimainen tuhkarokko.

Meikäläinen kuuluu sellaiseen ikäluokkaan, että tuokin tauti on tullut lusittua. Muistaakseni se ei ollut mitenkään miellyttävä elämys. Sitä tässä oikeastaan aloin miettimään, että jos kyseinen tauti olisikin jotenkin mukava juttu, minkä kaikki haluaisivat kokea ja sitä olisi yleisesti myynnissä, niin millainen olisikaan kotimainen tuhkarokko?

- Älyttömän hintainen ainakin.
- Vähintäinkin kolminkertaista luomua.
- Kotimainen laatutuote (huono ja kallis).

Ja koska Suomessa ollaan tottuneita korvikkeiden kehittelijöitä ja käyttäjiä, kohta markkinoilla olisi myös tuhkarokko, mikä ei sisällä lainkaan paramyksovirusta tai siihen verrattavia ainesosia.

Jauhot on

2011-05-02T16:49:00.000+03:00

Kehittelevät kuulemma jauhotonta leipää.
Vähän tuollainen juttu pisti miettimään, mutta sitten muistin, että onhan meillä lihattomat makkaratkin ja mummonlihapullat.

Lakkoilua

2011-04-25T23:50:00.000+03:00

Tuli tuossa pitkänäperjantaina sata päivää täyteen ilman suitsuttelua. Nyt on jo helppoa ja voisi melkeinpä sanoa seuraavaa:

Kiloja tuntuukin sitten tulevan yksi päivässä, kaksi parhaassa.

Niksinarikka

2011-04-25T21:48:00.000+03:00

Jos kuulut karvanaamaiseen kansanosaan sekä omistat sellaiset tenniskyynärpäät, että joskus tavarat vaan putoavat käsistä, ja jos vielä vessan peili sattuu sijaitsemaan kakkipotin vieressä, voit olla varma ettei sellaista kimmoketta olekaan, ettei se perkeleen kone tsimmaa siellä pytyssä.

Höylän kanssa tuollainen tilanne naurattaa ehkä itseäkin, mutta sähkökoneen kanssa ainoastaan muita.

Ei siinä mitään, kyllähän tuollainen puoliksi ajeltu pärstä on ainakin persoonallinen...

Aijuu. Se Niksi.

- Muista sulkea potan kansi ennen parranajo-operaatiota, tai hanki ainakin vesitiivis partakone.

Tulosvastuuta

2011-04-25T15:42:00.000+03:00

Törmäsinpä tuollaiseen otsikkoon ja aloin ihmettelemään, että onkos polliisi laajentanut toimenkuvaansa.

Helsingin prostituutio: Poliisi tehnyt tulosta.

Juttua lukiessa sentään selvisi, etteivät nuo muuta ole jakaneet kuin sakkoja.

Uhrauksia

2011-04-23T01:16:00.000+03:00

Kirgisiassa kansanedustajat uhrasivat pässejä karkoittaakseen pahoja henkiä.

Suomessa tuon homman hoitivat äänestäjät.

Työttömyyden tuskaa

2011-04-23T00:35:00.000+03:00

Näin pakkolomalaisena on tietenkin pakko kokea työttömyyden tuskaa. Tuota synkkää operaatiota lähdin suorittamaan mökille ja täällä olenkin pari viikkoa kasvanut sammalta.
Landella olemisessa hienoa on hiljaisuus, tai kyllähän miljoona tirppaa pitää meteliä, mutta niitä sentään kuuntelee mielellään.
Jos kaipaan henkevää keskusteluseuraa, menen vain ulos ja juttelen variksille. Niiltä saa aina asiallisen ja rehellisen vastauksen.

Kaivoin joutessani takapihan romulaaria ja sieltä löytyi tarvikkeita pienoisen kylmäsavulaitoksen tekoon. Pitihän sitä sitten kokeilla. Lopputulos oli tuollainen mallia minisyvyyspommi.

Suolasin sianfileen ja tälläsin koevedokseksi koneeseen. Ainakaan viileillä ilmoilla ei yritäkään lämmetä liikaa. Lopputulos oli ihan onnistunut.

Tuosta kun leikkasi siivuja ja tiristeli pannulla sipulin kanssa, oli työttömän nälkäkuolema siirretty ainakin kahdella tunnilla eteenpäin.