torstai 29. heinäkuuta 2010

Muiden vika

Olen tässä joutessani seuraillut EM-kisoja. Suomalaisilla on tunnetusti enemmän selityksiä kuin tekoja, kuten juoksentelija Lahtio esittää tällä kertaa.

Mikko kertoo meille seuraavaa:

- Nyt ei mitattu paremmuutta juoksemalla, vaan tönimällä. Pitää vissiin hankkia lisää massaa, että pärjää noissa kisoissa.

Ihan juoksemalla siellä mentiin, mutta kun Mikko yritteli sisäkautta ohi, voi siinä tullakin ahdasta. Kyllä siellä ulkoradalla oli tilaa, mutta silloin olisi pitänyt juosta kovempaa. Minulla oli joskus muutama kana ja niillä oli sellainen ominaisuus, että yrittivät tunkea läpi sen kokoisesta kolosta, mistä pääkin meni. Onkohan tämän kaverin suvussa kanoja?
Ja lisää selitystä siitä, miten loputkin mahdollisuudet menivät, kun hyvin alkanutta kiriä piti ruveta jarruttelemaan. Tämä on jo niin löysää, ettei pysy puulapiossakaan.

 - Italialainen (Mario Scapini) tuli eteen, ja siinä vaiheessa, kun on itse tehnyt rytminvaihdoksen ja joku tulee eteen, ei ole mitään tehtävissä.

Häh? Toivottavasti tällä kaverilla ei ole ajokorttia.
No kun mä olin just tehnyt rytminvaihdoksen kuudenkympin nopeuteen ja yks mummeli ajoi edessä neljääkymppiä, ei siinä ollut mitään tehtävissä.

keskiviikko 28. heinäkuuta 2010

Hölmöläiset ja meri

Kyllä siinäkin pitäisi olla joku raja, millaisia nuijia päästetään edes lähelle vettä.
Typerä faija oli päästänyt pikkupojan yksinään tuuleen soutelemaan. Samaa pölhöyttä esittäen sankarimme vielä kuvitteli ilmapatjan vähintään valtamerikelpoiseksi pelastusalukseksi. 

Tämä nyt vaan tuli mieleeni, kun tulin auringonlaskun aikoihin mereltä. Siinä sitten rannan läheisyydessä oli pariskunta herneenpalon mallisessa kiulussa, mitä joku ystävällinen sielu voisi kutsua veneeksi. Koska kelluvasta kylpyammeesta huidottiin tuulimyllyjen lailla, piti mennä katsomaan, että mikäs siellä on hätänä.

No, olivat eksyksissä, oikein kunnolla. Ensimmäisenä luonnollisesti kerroin heille, missä ollaan. Tähän vastattiin hiljaisuudella ja kampelan katseella. Seuraavaksi siirryin järeämpiin keinoihin ja kaivoin kartan esille, näytin missä ollaan ja minne heidän pitäisi mennä. Nyt nyökyteltiin niinkuin niskasta puuttuisivat nikamat, silti näin ettei viesti mene perille, koska yksinkertaisesti ei ymmärretty, miten karttaa luetaan. Annoin sitten vielä suulliset ajo-ohjeet, hitaasti ja rauhallisesti. Toivottavasti lopulta löysivät lähtöpisteensä. Vaikea uskoa.

Arvioni mukaan tuolla porukalla oli noin tunnin ajelu lähtöpaikkaansa, jos eivät lisää harhaile.
Uskomattoman heikoilla eväillä porukka vaan vesillä kulkee. Välillä tulee luonnollista poistumaa, mutta jostain noita aina vaan riittää.

maanantai 26. heinäkuuta 2010

Sosialistisen putkityön kauneutta

Tuli Venäjän retkellä käytyä myös Dimitri Verisen kirkossa. Tietysti olisi pitänyt hämmästellä vanhoja ikoneja, mutta kun työkseni touhuan putkien kanssa, vei tämä putkityön sulous voiton ikoneista.



Olihan tuossa kirkossa muutakin mielenkiintoista. Dimitrin kuoleman jälkeen jengi suoritti hieman lynkkauksia ja kyseiseen toimintaan osallistui myös kirkonkello kutsumalla lynkkaajia kokoon. Myöhemmin tuo sakki sai rangaistuksia, eikä kelloakaan unohdettu. Klokun rangaistus oli seuraava:

- Ruoskittiin
- Katkaistiin korvat ja kieli
- Vietiin Siperiaan 300 vuodeksi.


Kun nykysuomessa elinkautinen on lähinnä jyrkkä nuhtelu, olisi tässä kyllä rangaistuksen mallia.

tiistai 20. heinäkuuta 2010

Fogeli pulassa

Papukaija oli lennähtänyt puuhun Turussa. Palokunta siellä sitten yritteli urheasti pelastaa lintua oksalta. Tikapuita apuna käyttäen!

Ensinnäkin, oksilla olevat linnut ovat yleensä lentäneet paikalleen. Linnut eivät ilmesty puihin niinkuin sienet metsään.

Koska ne ovat lentäneet puuhun, yhtä helposti ne lentävät seuraavaan. Jos tuollaista ihan tosissaan yrittää tavoittaa kiipeilemällä, saa ainakin liikuntaa.

Tämänlaisesta älyttömästä pelleilystä pitäisi vähintäänkin ruoskia laskuttaa linnun huolimatonta omistajaa.

Suorituksena linnun pelastaminen puusta on samanarvoinen kuin kalan pelastaminen vedestä.

Härski temppu

Fillarikisassa on tehty suorastaan törkeä johtopaikan ryöstö. Äärimmäisen epäurheilijamainen temppu tapahtui seuraavasti:

-Ympäriajoa johtaneen Schleckin pyörän ketjut irtosivat kesken eilisen etapin, minkä jälkeen Contador syöksyi johtoasemaan.
Pyöräilyetiketin mukaan Contadorin ja muiden kärkitaistelijoiden olisi pitänyt jäädä odottamaan epäonnista kollegaansa.

Siis mitä ihmettä? Kyseessä on käsittääkseni kilpaurheilu. Jos toisen vehkeet sattuvat hajoamaan, niin se on huonompaa tuuria ja voivoi.

Voisikohan tätä hienoa herrasmiessääntöä soveltaa muihinkin lajeihin?

-Jos vaikka formuloissa sattuisi johtopaikalla olevan auto hajoamaan, kaikki kärkipaikoilla ajelevat saattelisivat epäonnisen kollegansa varikolle, koska ollaan niin herrasmiehiä.

-Juoksukilpailuissa kaatunut kaveri autettaisiin porukalla ylös ja vielä taputeltaisiin pölyt vaatteista. Sitten taas lähdettäisiin jolkottelemaan yhtenä iloisena ryhmänä kohti maalia.

-Jos hiihtokilpailua johtavan sivakoijan sauva sattuisi katkeamaan, ei kukaan ohittaisi vaan hommattaisiin porukalla uusi tikku onnettomuuden uhrille.

Kyllä tuollaista etiketin mukaista herrasmiesurheilua kelpaisi katsella. Palkinnot voitaisiin vielä arpoa, niin kaikilla olisi hyvä mieli ja heikompikin kisailija voisi joskus menestyä.

Ruotsissa taistellaan

Ruåttalaiset ovat ryhtyneet ilmasotaan pelottavaa vihollista vastaan. T.S. selvitti, mistä oikein onkaan kysymys ja haastatteli nimettömänä pysyttelevää ruåttin ilmavoimien edustajaa.

T.S.: Jårma, teillä on nyt sotatila päällä?

Jårma: Juu, salakavala ja pelottava vihollinen on päässyt murtautumaan asemiimme. Tilanne on huolestuttava joskaan ei toivoton. Taistelut riehuvat kiivaina.

T.S.: Onko omista tappioista tällä hetkellä tietoa? Entä yleistilanne rintamalla?

J: Sodassa tulee luonnollisesti tappioita. Ollella on viisi paukamaa ja Börjellä meni offia silmään. Rintamatilanteesta sen verran, että aluksi jouduimme suorittamaan Italialaistyylistä takaperoista etenemistä, mutta nyt linjat pitävät, koska kova tuuli on estänyt vihollisen lentotoiminnan.

T.S.: Kiitos haastattelusta ja menestystä taisteluun.

J: Kiitosta vaan. Muuten, kun olemme saaneet lopullisen voiton iljettävästä vihulaisestamme, voisimme lähettää sodan karaisemat joukkomme avuksenne Hellsinkiin, teillähän on siellä se lokkisota.

sunnuntai 18. heinäkuuta 2010

Taikuutta

Taikurit huijasivat ihan täysipäistä yrittäjää. Jos tuollaiseen vedätykseen tosissaan menee, ei millään muotoa edes ansaitse pitää rahojaan. Uutisoinnissa on hieman erikoista se, että arvoisa yrittäjä nähdään uhrina, vaikka oli täysin tietoisesti yrittelemässä rikosta.

Tuo rahanteko kun sattuuu olemaan hieman monopolisoitua toimintaa.

Pula-aika

Puolustusvoimilta loppuvat popot. Kyseinen pelleily kengistä kylläkin kuvastaa hyvin nykymeininkiä.

-Nyt ei vaan uskalleta ostaa kenkiä, kun voidaan saada sakot. Isomman asian uskallusta ei uskalla arvaillakaan.

Nykyään maiharit ovat muuttuneet ihmeitätekeviksi buutseiksi ja ilman niitä tapahtuu aivan kamalia. Taisteluharjoituksissa voidaan jopa syöksyä epätasaisessa maastossa, mikä onnistuu ainoastaan maiharit jalassa.

Meikäläinen oli armeijassa parikymmentä vuotta sitten, ja olihan meilläkin maiharit. Lomakenkinä. Kaikki muu tapahtui valte-mallisissa nahkasaappaissa tai kumisaappaissa. Jalkoja ei hajonnut, koska kukaan ei huomannut kertoa meille, että ilman maihareita näin tapahtuu väistämättä.

Niin ne ajat muuttuvat ja jälleen on kehitys jyrännyt maiharit jalassa Sedän yli.

lauantai 17. heinäkuuta 2010

Merkillistä asiaa

Tuli tuolla Venäjänmaalla huomattua, että suojatien yli kävellään eri tavalla kuin Suomessa. Jotenkin tuosta kävelytyylistä tulee mieleen erään entisen popparin moonwalk. Eihän siinä mitään, kyllä tuon merkin tarkoituksen silti ymmärtää.



Seuraava merkki tuottikin sittten vaikeuksia. Mitähän tuolla mahdetaan oikein tarkoittaa? Mieleen tuli pari vaihtoehtoa:

-Lähistöllä on jotain, mikä on aikeissa pamahtaa, joten juoskaa, kovaa ja kauas.

-Joku saattaa olla kiinnostunut lompakostasi. 

-Jos olet lapsi, varo alueella parveilevia pappeja.

torstai 15. heinäkuuta 2010

Mitä olikaan tarjolla?

Venäläisen jokilaivan baarissa oli luonnollisesti lista tarjolla olevista tuotteista. Tulipa sitäkin selailtua. Eräältä sivulta löytyi kummallista tarjottavaa.

Kelpo kopio

Tuli tuossa luuhattua viikko Venäjänmaalla. Viikko ilman uutisia ja kännykkää on aina ihan mukava kokemus. Nyt taas tuli vilkaistua lööppivirtaa ja huomasin seuraavan "uutisen". Tuollaisia leluviissatasia myytiin Venäjällä suurinpiirtein joka kojussa.

Ensimmäisenä tulee väkisinkin mieleen, että pizzabaarissa onkin toimittu itse itseään huijaten. Jos kassalla on palkattu myyjä, voi hän helposti sinksata leikkirahan kassaan ja ottaa "vaihtorahat" itselleen ja selittää, ettei huomannut rahaa vääräksi. Yhtälailla sama onnistuu paikan yrittäjältäkin. 

tiistai 6. heinäkuuta 2010

Mää oon seilori, nääs

Joskus muinoin olin laivamatkalla Hellsingistä jonnekkin. Satamasta lähtöä katselin kaljamuki kourassa ja mielenkiinnolla kuuntelin naapuripöydän vähintään amiraalin arvoista matkailijaa.
Kyseinen herra oli matkalla todennäköisen vaimonsa kanssa. Hetken päästä rouva kysyi seuraavaa:

-Mitä nuo merkit tarkoittavat?



-Jaa, nua merkit tarkottaa nääs et tuas on yhdeksän metrii vettä, nääs.

Jollain ihmeellisellä tavalla sain pidettyä pokerini. Kohta näkyviin tuli Harmajan majakka ja arvoisa matkailija ilmoitti seuralaiselleen syvällä rintaäänellä seuraavaa:

-Kattos, tuas on Utön majakka, nyt tullaan Ahvenanmaal, nääs.

Osa kaljasta oli kaikista ponnisteluista huolimatta pöydällä.

Maailman paras

Irwin se vaan oli ja on maailman paras.

Tuleva äiti

Lööppikökkö esitteli Porvoon tapauksen yhteydessä erikoisen ilmauksen.

-Tuleva äiti tulituksen keskellä.

Tuolla siis tarkoitettiin raskaana olevaa naista.

Setä taas ymmärtää asian jotenkin eri tavalla. Joskus valovuosia sitten ala-asteella luokallani oli useita tulevia äitejä.
Raskaana oleva nainen voi helposti kantaa sisällään tulevaa äitiä.
Seksihommeleita harrastettaessa voidaan hyvinkin saattaa alulle kaksikin (mahdollisuus myös useampaankin) tulevaa äitiä.

Tasa-arvon nimissä kyselen tulevista isistä.

maanantai 5. heinäkuuta 2010

Lukihärö

Vanha isäukko lueskeli tuossa taannoin teksti-tv:tä ja huomasi hämmästyttävän uutisen:

-Katariina Suuri on mennyt naimisiin.

Siinä äijä sitten selaili sivuja eteenpäin ja mietiskeli, miten tuo kalmo nyt on voinut naimisiin mennä, kun on savea syönyt jo parisensataa vuotta.
Pakkohan sitä oli palata takaisin katsomaan, mitä siinä oikein lukikaan.

Se olikin joku Katariina Souri.

sunnuntai 4. heinäkuuta 2010

Potkupalloa

Setäkin on aina ehtiessään katsonut meneillään olevia fudiksen MM-kisoja. Jalkapallo on oikeastaan aika mielenkiintoinen urheilulaji. Sen takia on jopa sodittu.
Lisäksi se muuttaa pelaajien henkilökohtaisia ominaisuuksia huimasti, hyvään ja huonoon suuntaan.

Huonoa:

-Tasapainoaisti huononee radikaalisti ja jopa ohi juoksevan vastapuolen pelaajan aiheuttama ilmavirta johtaa kaatumiseen.

-Kivunsietokyky häviää totaalisesti ja jopa kentän toiselta laidalta nähty vastustajan kyynärpää aiheuttaa kuolemaan johtavan haavoittumisen.

-Käsien olemassaolon tarkoitus unohtuu täydellisesti, eikä niillä ole enää kuin kaksi tehtävää. Nimittäin rajaheitot ja vastustajan vaatteissa roikkuminen.

Hyvää:

-Paranemiskyky muuttuu yliluonnolliseksi ja jopa lähes kuollut pelaaja kirmaa hetken päästä iloisesti kentällä.

-Jos potkupallouran jälkeen haluaa filmitähdeksi, ei erillisiä näyttelijäkouluja tarvitse käydä, koska pätevyyksiä on jo riittävästi.

torstai 1. heinäkuuta 2010

Aika hyvin

Sotien aikana sanottiin, että yksi Suomalainen vastaa kymmentä ryssää. Eipä se paljolta tunnukaan, jos vertaa Israelin suhdelukuja.

Yksi Israelilainen vastaa tuhatta palestiinalaista.

Miiluja

Parille uudelle atomimiilulle myönnettiin luvat. Ensimmäinen valmistuu vuonna 2035 ja toinen vähän myöhemmin. Rakentaminen alkaa heti, kunhan Puolan pojat saavat aikaisemman, kuulemma vielä hieman keskeneräisen teoksensa valmiiksi.