tiistai 15. toukokuuta 2012

Kysymyksistä

Olen tässä viime aikoina joutunut istuskelemaan kolmen eri hammaslääkärin penkillä.
Jostakin käsittämättömästä syystä jokaisella on toistunut eräs kummallinen asia.

Kun potilaalla on suussaan parikymmentä sormea ynnä runsaasti muitakin työkaluja, niin minkä takia juuri silloin pitää kysellä jotain?

Odottavatko ne tosiaan vastauksia, vai puhelevatko vaan lämpimikseen?

maanantai 14. toukokuuta 2012

Naapurissa tapahtuu

Meillähän on pihalla kolme telkänpönttöä, ja siinä yhdessä Huun pariskunta on majaillut taas pitkään.

Yleensä telkät sitten asustelevat naapureina.
Kävin uteliaisuuskierroksella, notta onkos myös muita asukkeja ilmaantunut.
Toisessa yksiössä ei ollut ketään kotosalla, eikä muniakaan, mutta toisessa oltiin sentään kotosalla.


Yritin tapani mukaan kysellä, että onhan kaikki okei?

Alan epäilemään itsessäni olevaa vikaa, kun en taaskaan saanut puolikyllästynyttä katsetta kummempaa vastausta.
Tai vaihtoehtoisesti tarjoamani asunnot ovat niin erinomaisia, ettei valittamisen aihetta vaan ole.

Kommunikointia

Aina joskus mieleen hiippailee sellainen ajatus, että on jo nähnyt kaiken.
Onneksi nämä ajatukset kuitenkin katkeavat yleensä melkoisen nopeasti.

Nyt törmäsin tuollaisesta eläinkommunikoijasta kertovaan otsikkoon.

Eihän tuollainen hamsteripsykologi nyt mitenkään yllättänyt, mutta että vielä tämä:

Eläinkommunikoija Maiccu Kostiainen kertoo, että hänellä on yhteys myös kuolleisiin eläimiin.
- Se voi kuulostaa hassulta, mutta yhteys on jopa helpompi saada menehtyneisiin eläimiin.
Itse kommunikointi tapahtuu Kostiaisen mukaan niin, että hän keskittyy kyseiseen eläimeen ja kirjoittaa kaiken ylös. Ennen tätä hän tarvitsee omistajalta lemmikin tiedot ja valokuvan.
- Voisin kutsua itseäni eläinten asianajajaksi, pyrin antamaan äänen sellaisille, joilla sitä ei ole, tiivistää Kostiainen. 

Pimpelipom, ovikello soi.

- Ovi on auki, että sisään vaan!

Lihava Setä astelee huoneeseen.

- Fläsänen päivää.

- Päivääpäivää. Maiccu.

- Niintuota, sellaisella asialla tässä vaan, että sinähän saat yhteyden myös kuolleisiin lemmikkeihin?

- Juu, ja sehän on vielä helppoakin. Mistähän olisi kysymys?

- Tuota kun minulla olisi yksi kysymys Veli Polle vainaalle.

- Eihän siinä mitään, valokuvaa vaan pöytään ja vähän muitakin tietoja olisi kiva saada.

- Niin, ne muut tiedot ovatkin helposti saatavissa, mutta kun mulla ei ole yhtään kuvaa siitä.

- Pahus. No yritetään sitten ilman kuvaa. Mitähän halusitkaan kysyä?

- Kun en millään muista, että tykkäskö se Polle sienistä.

- Aika outo kysymys, jos saan sanoa.

- Ei se minusta mitenkään kummallinen ole. Meinasin tehdä burgundin pataa ja halusin vaan varmistaa. Onko muuten tästä paistista apua?

perjantai 11. toukokuuta 2012

Pesue

Olen joutunut pari viikkoa lurjustelemaan muualla, enkä ole päässyt tarkastamaan naapurin pariskunnan tilannetta.
Nyt pääsin taas paikalle ja riensin välittömästi kyselemään kuulumisia.


Olin melko varma, että siellä on yksi taikka enintään kaksi poikasta, kun huonoa myyrävuotta kerran mainostetaan.
Mutta siellähän olikin neljä tyyppiä.

Tuossa yllä olevassa poseerauskuvassa pienimmäinen on selvästikin sotkettu jalkoihin.
Pakkohan se oli mennä kohta uudestaan tarkastamaan, että onko pikkuräähkä yleensäkään hengissä.


Kyllähän siellä kovasti oltiin hengissä, mutta meikäläisestä ei enää oltu pätkääkään kiinnostuneita.

keskiviikko 9. toukokuuta 2012

Sotakissan nimi

Koska Isä Efraimin arvoitus osoittautui kovastikin helpoksi, laitetaanpa tähän hieman haastavampi yritys.

Kuuluisilla sisseillä, Ryhmyllä ja Romppaisella oli mukanaan hirmuinen sotakissa Mörökölli.

Mörököllillä oli toinenkin nimi, mutta se mainitaan ainoastaan kerran koko kirjasarjassa.

Mikähän oli Mörököllin alkuperäinen nimi?

maanantai 7. toukokuuta 2012

Ussamkussor mussor filibussor

Tämä fiktiivinen henkilö hallitsee 126 päistä kannibaaliheimoa.

Boss

Kenestähän lienee kysymys ja mitä tarkoittaakaan otsikkona oleva n-kielinen lause?

Tietäjä saa kunniamaininnan.

sunnuntai 6. toukokuuta 2012

Retroilua

Meikäläinen alkaa olemaan sen ikäinen, että kun tuosta ihmeellisestä retrosta puhellaan ja kun jotain kammottavaa tulee uudestaan muotiin, ei voi kuin kauhistella. 

Voi ei, joko taas.

Toisaalta, kun itse pysyy muuttumattomana, on tasaisesti sellainen retro.
Muiden kauhuksi.

Mutta olipa tässä minulla söpinäntynkäkin.
Vietin jälleen maanpuolustusviikonloppua Raasissa ja kävin paikallisessa sotkussakin.
Kyseinen sode on oikein mukava ja emäntä erittäin herttainen, sellainen retrotäti.

Vaikka olen kyseisessä sodessa käynyt vuosien varrella lukemattomia kertoja, vasta nyt huomasin erään mielenkiintoisen myyntiartikkelin.
Nimittäin tämän:

Raasin sode



Ihmettelin tädille, että vieläkös tuollaisia viirejäkin myydään?

Nuo ovat kuulemma olleet siellä myynnissä 70- luvulta asti. Siitä, kun joku on edellisen kerran ostanut tuollaisen, on kuulemma jo "hieman" aikaa.

No hemmetti, pakkohan se oli investoida viiriin.
Olivat huiman kalliita maksaen 85 senttiä kappale.
Eihän noilla mitään tee, mutta ostin kuitenkin kymmenen kappaletta, etteivät sitten lopu heti kesken.

Tuossa viirissä näkyvä rakennus on itse Raasin sode, ja sisäänkäynnin vieressä olevan ikkunan reunalla majaili lepakko.

Raasin lepakko


Koska lepakko ei reagoinut mihinkään yritelmiimme, ja hämähäkkikin oli kutonut verkkonsa kaverin ylle, päättelimme tyypin joko kuolleeksi, tai sitten niillä on hämiksen kanssa kovasti erikoinen symbioosi.

lauantai 5. toukokuuta 2012

Suunnitteluvirhe

Erään suositun kirjan ensimmäisinä sanoina ilmoitetaan:

- Niin kuin hyvin tiedetään, on Jumala kaikkivaltias, kaikkitietävä ja kaukaa viisas.

Nyt on ihan pakko heittää poikkipuolinen sana tähän väliin.
Jaa, että miksi?

No tietenkin siksi, että kun eräänä päivänä söin herkullisia valkosipuliperunoita ja antaumuksella puraisin mukavan rapeaksi tummunutta pintapottua sillä seurauksella, että hammas lohkesi oikein kunnolla.

Eikä sitä pahuksen leekoa pystynyt enää edes korjaamaan, vaan se piti erottaa kallosta.
Lisäksi siinä kovan onnen puruvälineessä oli kolme juurta, mitkä vielä ylettyivät iloisesti poskionteloon asti.
Kerrankin hammaslääkäri hikoili enemmän kuin minä.

Mielestäni ihmiselle olisi pitänyt suunnitella samanlainen nokka kuin linnuillakin on.
Jopas sitten olisikin helppoa.

Tietenkin hammaslääkärit olisivat tuntemattomia, eikä hammasharjateollisuudellakaan kovin hyvin menisi, kun ihmiset vaan sillointällöin pyyhkisivät nokkansa.

Kaipa tämä nerokas nokkaideakin johtaisi outoihin seurauksiin.

Henkari huippumallimarkkinoilla voitaisiin törmätä vaikka seuraavanlaiseen tilanteeseen:

- Juu ei, tuollaisilla kotkannokkaisilla malleilla ei vaan ole mitään mahiksia markkinoilla. Nyt sellaiset sievät tipusennokat ovat viimeistä hottia.

Ravintolamaailmassakin saattaisi tapahtua kummia:

- Hei tyypit! Ettekös te osaa lukea? Siellä ulko-ovellahan sanotaan selvästi, ettei pelikaaninnokkaisilla ole asiaa seisovaan pöytään!

torstai 26. huhtikuuta 2012

Laskettu aika

Naapurin tädillä oli viime sunnuntaina laskettu aika (22.4.).
Kävin uteliaisuuttani tarkastamassa tilanteen, mutta en saanut selville, joko perheenlisäystä on ilmestynyt.

Rouva Huu

Rouva oli kovin vaiteliaalla tuulella, ja suvaitsi vastata kysymyksiini ainoastaan kyllästyneellä katseella.

Yritin vielä kysellä asiaa Herra Huulta, joka vastaili hyvin ynseästi uteluihini.

- Hei tajuuksä tyyppi mitä myyrät nykyään maksaa? Mee muualle utelemaan!

maanantai 23. huhtikuuta 2012

Zöppödöy XII

Kaikenmoisia ihmeellisiä asioita on taas mennyt tapahtumaan.

- Intialaismies voitti ryppyreikää jännittävän vedon.

Toivottavasti kyseinen pullo oli täynnä sitä itteään (siis viinaa, eikä pökäleitä), niin ainakin oli lohduke lähellä.

- Maistuuko luomuruoka paremmalta?

Meikäläisellä oli kerran työkaveri, joka väitti maistamalla erottavansa luomun perinteisestä.
Ehdotin tyypille tonnin peliä, ihan muutaman otoksen sokkotestillä.
Jostakin käsittämättömästä syystä absoluuttisen luomumakuaistin omaava herra ei suostunut ottamaan tarjolla ollutta helppoa rahaa pois kuljeksimasta.

- Hyväsydäminen duunari yritti lahjoittaa munuaisensa pomolleen ja sai potkut.

Rajansa kaikella, kyllä selkänahan pitää riittää.

- Kadonnut mies tallentui riistakameraan.

Tuostapa tulikin mieleeni, kun eräs kaverini vei porkkanoita peuran ruokintapaikalle ja viritti riistakamerankin väijymään.
Tulipa siihen kameraan heti kuviakin. Naapurin ehtoisa emäntä se siellä keräili porkkanoita.

- Remun jalka parani herätyskokouksessa.

Lääkärin mukaan akillesjänne oli poikki. Tanskalaisella muminalla pikkuvaiva kuitenkin kuulemma hellittikin, ja eikun kannujen taakse.
Enhän minä tuollaiseen muuten uskoisikaan, mutta kun se luotettavan tiedonvälittäjän sivuilla kerrotaan, niin on se silloin pakostakin totta.

Mullakin on vaivaa monenlaista
Haenpa hoitoa tanskalaista

Sitäpaitsi ne saattavat tarjota smörrebrödin, tai montakin.
Ja kaljaa.

sunnuntai 22. huhtikuuta 2012

Vaatetusta

Meikäläinen on vaan sellainen tyhmä duunari, mutta olen koko aikuisikäni pitänyt ehdollisia rangaistuksia lähinnä vitsinä, huonona sellaisena.

Näemmä ainakin yksi opetettukin pitää ehdollista tuomiota vapautuksena.

Ehdollisen tuomion "lusijat" voisi velvoittaa kantamaan erityistä vaatemallia, niin kanssaeläjät tietäisivät olla varuillaan.

keskiviikko 18. huhtikuuta 2012

Helvetinkone

Vanha kamerani sanoi sopimuksen lopullisesti irti, vaikka olin ottanut sillä ainoastaan korrekteja ja yleisesti hyväksytyistä aiheista olevia kuvia.

Pakkohan se sitten oli lähteä kaupoille.
Jo neljännessä liikkeessä eräs myyjä suvaitsi kiinnittää huomiota minuunkin, ja ostinkin pojalta kameran.

Koska olin viattomalla mielellä ja puhtaalla omallatunnolla varustettuna ostoksilla, kuvittelin hankkineeni tavallisen taskussa kulkevan pokkarikameran.
Mutta törmäsinkin melkoiseen yllätykseen, kun äärimmäisen tunnollisena kansalaisena luin käyttöohjeita.

älä väläytä


Tähän asti olen kuvitellut, että salamavalon nimi on ainoastaan vertauskuvallinen.

perjantai 13. huhtikuuta 2012

Osaajia

Törmäsinpä tuollaiseen artikkeliin.

- Tutkijat: Paviaanit osaavat lukemisen alkeet

Aikaisemmin on tutkittu celebesinapinoiden kirjallisia kykyjä.

Onneksi tuollakin porukalla riittää kuitenkin hommia, ainakin erään entisen pääkaupungin juorulehdessä.

torstai 12. huhtikuuta 2012

Kaikki käy

Tuosta edellisestä tuli mieleeni, että en harrasta vihapuheita, hihapuheista puhumattakaan.
Siipiveikotkin ovat lähellä sydäntäni.

Naapurisopua

Meillä on landella monenlaisia elämänmuotoja naapureina.

Mökkinaapurina on eunukki kimakkaääninen entinen kapiainen, mutta kun hänen naapureinaan (meren puolella) taas on hanhia, emme aina ole varmoja siitä, että kuka milloinkin on äänessä.

Pihalla meillä on kolme telkänpönttöä, mitkä ovat yleisesti ottaen olleet aina varattuja.
Viimeisen kymmenen vuoden aikana lähinnä torppaa (n. 15m) sijaitseva pönttö on ollut lehtopöllön asuttamana.
Ja siellähän se taas on jo pari viikkoa hautonut.

Kuten varmaankin kaikki tietävät, telkkä menee pönttöön, öh tuota, niinkuin telkkä pönttöön.
Mutta kun siellä pöntössä jo onkin hieman vääränlajinen asukas, niin tiedän myös mitä tarkoittaa, kun joku tulee ulos niin kuin telkkä pöntöstä.

Herra Huu


Kuva on äärimmäisen huono, mutta niin on kamerakin.

Pappapöllöä on huomattavan vaikeaa löytää pelkästään etsimällä, vaikka tietääkin sen olevan näköyhteyden päässä mamman villakorista.
Tähän etsimiseen olemme Paadren kanssa kehittäneet toimivan keinon.
Kuljemme pihapiirissä puhellen pöllölle pehmoisia, ja jossain vaiheessa, yleensä melko nopeasti, tyyppi ei voi olla vastaamatta vähintäinkin yhtä henkevästi.

Herlokki ratkaisee

Itäharjun Alkossa välikatto hieman varisi.

Turun Alkon aluepäällikkö Erkki Pakola epäilee tietävänsä syyn yllättävään romahdukseen.

- Ritilärakenteista alakattoa on rakennettu tämän viikon ajan ja jotain on mennyt pieleen. En osaa arvioida mikä, Pakonen harmittelee.

Hei! Tuo Pakola/Pakonen on suorastaan nero!

T.S. Kävi tutustumassa erääseen rakennustyömaahan ja pääsi haastattelemaan nimettömänä pysyttelevää suurta johtajaa.

T.S.: Olemme nyt täällä Fläsänperän uuden korttitalon rakennustyömaalla ja saamme haastatella raksan bulia dirikaa.
Niin Jorma, täällä näyttää vielä aika tasaiselta, koskas torppanne pitäisi olla harjakorkeudessa?

Jorma: Niin, kyllähän tuo jo korkea olikin ennen romahdusta. Mutta eipä hätää, minä nimittäin tiedän syyn tähän yllättävään lorpahdukseen.

T.S.: Mikähän se mahtaa olla?

J: No katsos, tätä oltiin rakennettu jo monta minuuttia ja jokin meni pieleen.

T.S.: Niin, kyllähän minäkin sen ymmärrän, että jotain on taatusti mennyt pieleen, mutta mikähän se syy mahtaisi olla?

J: Ei hajuakaan.

keskiviikko 11. huhtikuuta 2012

Kauhua

Meinaavat tehdä salkkareista kauhuleffan.

Tuo on mielestäni aivan turhaa, koska meillä on jo todellista pelkoa ja kauhua aiheuttava Kataisen kauhuteatteri.

lauantai 7. huhtikuuta 2012

Tittelien hienous

Poika on sitkeästi ollut duunissa ja kehittynyt valtavasti.
Niinpä ajattelinkin siirtää koulutusta harppauksen verran eteenpäin, ja kertoilin kokemuksistani yöelämässä.

Ensin kerroin erään kaverini kohtaamasta ikävästä ylläristä.

Tyyppi jutteli kuppilassa pidemmän aikaa mukavan hoitsun kanssa ja heillä synkkasikin kivasti. Mutta sitten hoitsu meni kysymään kaverilta seuraavaa:

- Mitä sä teet tyäkses?

- No, mä oon Wärtsilä Dieselillä putkiasentajana.

Sisar hento janoinen keräsi kamansa sanaakaan sanomatta, ja lähti kokemaan uusia pyydyksiä.

Kun vuosia sitten kuulin tuosta episodista, päätin tehdä hitsarista jännittävän, suorastaan salaperäisen persoonan.
Ja näin olen toiminut:

- Mitä sä teet tyäkses?

- No, mä oon diplomiweldonomi.

Pelkästään tämä repliikki antaa runsaasti jatkoaikaa melkein missä tahansa tilanteessa, koska se kuulostaa hienolta.
Jos huonosti käy (yleensä käy) jossakin kohtaa vastapeluri myöntää tietämättömyytensä ja alkaa kyselemään seuraavanlaisia:

- Olen juuri nyt unohtanut, mitä weldonomi oikein tekeekään?

- Erittäin korkeita lämpötiloja hyväksikäyttäen liitän erilaisia materiaaleja yhteen.

- Aijuu, tuohan kuulostaakin hienolta!

perjantai 6. huhtikuuta 2012

Välineet piiloon

Degeneroituneiden pitkänaamojen saarella aloitettiin suomalaismallinen suitsukkeiden piilottelu.

- Terveysviranomaiset uskovat tupakkatuotteiden piilossa pitämisen vähentävän tupakointia.

Juu, ei täälläkään enää kukaan polttele, kun sauhut on kätketty verhon taakse.
Tuosta tuli mieleeni idea, millä suurin osa pahoinpitelyistä loppuisi kuin seinään.

Pitää ainoastaan värkätä sellainen laki, että kaikkien on pakko kulkea kädet taskuissa.
Pahoinpitelyvälineiden piilossa pitäminen vähentää luonnollisesti pahoinpitelyitä.

maanantai 2. huhtikuuta 2012

Arvaa harmittiko

Tein tuohon uuteen eurolottoon porukkapelin työpaikalle.
Tapani mukaan leuhkin jo etukäteen, ettei enää ensi viikolla tarvitsekaan rautoihin kajota, kun otetaan tuo potti pois pyörimästä.

Kaverit olivat hieman epäileväisempiä, mutta minä vakuuttelin, että nyt on sellainen kutina jotta osuupi.

No, eipä se sitten natsannut, ei edes pikkuvoittoa herunut.
Mutta kun jokainen arvottu numero oli meidän numeron vieressä, niin se kyllä hieman harmitti.

Joo, tiedän kyllä, ettei viereen mennyt numero ollut yhtään sen lähempänä oikeaa, kuin kauemmaskaan pudonnut.
Silti tuli sellainen tunne, kuin olisi viimeinen maitohammas viety tyynyn alta.

Mielestäni tuollaisesta epäonnesta pitäisi saada ainakin jonkinlainen lohdutuspalkinto.