maanantai 16. elokuuta 2010

Tapahtuipa kerran, vanhoina hyvinä aikoina

Tuosta lääkärijutusta tuli mieleeni vuosien takainen työterveystarkastus. Siinä täti sitten kyseli kaikenlaisia kysymyksiä ja minä kilttinä setänä vastailin. Monenlaisia kysymyksiä oli sinkoillut ilmassa, kunnes kohdalle osui seuraava:

- Käytätkö huumeita?

Tähän vastasin totuudenmukaisesti, syvällä rintaäänellä, "kylllä".
Tädin kynä pysähtyi ja hän katsoi minua hieman säikähtäneen oloisena, sekä kysyi melkein kuiskaten:

- Saisinko kysyä, mitä sinä käytät?

- Juu, tietenkin.

- No, tuota, mitä aineita sinä käytät?

- Tupakkia tulee suitsuteltua, kaljaakin juon, kirkasta tavaraa satunnaisesti ja kahvia päivittäin.

- HÄH! En minä nyt ihan tuota tarkoittanut.

- Mutta kaikki mainitsemani ovat huumeita, eikö totta?

- Niin, ovathan ne, mutta tarkoitin sellaisia (salaperäisen näköisenä) suonensisäisiä ja sellaisia...

- Jaa sellaisia. Valitan, mutta aika ei riitä.

- (Nyt vähän toivottomalla äänellä). Siis miten niin ei aika riitä?

- Katsos, kun minulla on täysi työ näiden nykyisten kanssa, ei tähän enää mahdu mitään ylimääräistä.

Kyseinen tapaus sattui ennen kuin Suomessa lyötiin paniikkivaihde pykälään (enää ei lääkärissä kannata soitella suutaan). Nykyään ainakin määrätyn lajin harrastaja joutuu saunan taakse pienemmästäkin.

Ei kommentteja: