Kävinpä tänään määräaikaistarkastuksessa ja aloitin touhun terveydenhoitajan vastaanotolta.
Täti siinä sitten kyseli kaikenlaisia elämäntavoistani, ja kun en osaa oikein valehdellakaan, niin vastailin totuudenmukaisesti.
Mikähän kumma siinäkin on, että omasta mielestä kaikki on hienosti hoidossa, mutta kun vastaa kysymyksiin ruokavaliosta, liikunnasta ja sihijuomaosastosta, tulee vaivautunut olo.
Tässähän alkaa tuota nykyistä uutisvuota, suvaitsevaistoa ja politiikkaakin ymmärtämään paremmin, kun epämiellyttävän totuuden lausuminen ääneen ei tuntunut mitenkään mukavalta.
Löipä täti meikäläisen vielä puntarillekin, mikä antoi tulokseksi "hui kauhistus". Vyötärönympärystäkin mittaili ja hienosti saavutettiin alle viiden metrin tulos.
Seuraavaksi pitikin lähteä kuulontarkastukseen, mutta hoitsupa ilmoitti vilkaisevansa korvani ennen tuota koitosta. Näin hän myös teki.
- No toi vasen korva onkin kunnossa, mutta oikea on muuten ihan ummessa. Kuuletkos sillä yleensä mitään?
- Juu, hyvin kuuluu.
- Minäpä huuhtelenkin tuon samantien.
Niin hän myös teki. En olekaan koskaan ennen mokomaan operaatioon osallistunut ja tunne oli aika velmu, kun pruutalla painetaan vettä korvaan.
- Oho! Tuohan lähtikin helpolla! Harvoin nuo irtoavat ensimmäisellä yrityksellä, vaan pitää joskus useitakin kertoja suihkutella.
- No, ei mulla yleensäkään mikään pitkiä aikoja päässä pysy, mutta kaikeksi onneksi vasen korva on ihan kuiva.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti