- "Ananaspipareita", ja osoitti vielä sormellaan purkin päällä koreilevaa suurta tekstiä -ananas-.
Niinhän purnukassa selvästi lukikin. Siinä sitten kovasti mielessäni ihmettelin, että kaikkea ne keksivätkin. Mutta en kuitenkaan maistanut tuollaista ihmeellistä ananassiirappipiparia, koska syön siirappipipareita ainoastaan omenamarmeladin ja sinihomejuuston kera, hätätapauksessa pelkällä juustollakin menee.
Seuraavalla tauolla katselin kyseistä ropposta ja huomasin tekstin mystisesti vaihtuneen.
Mainitsin tietysti muillekin asiasta, mutta katselivat minua epäillen alta kulmiensa, ja arvelivat perjantaini alkaneen etuajassa.
3 kommenttia:
Vaan mitäs tästä tuumit? Pipari-lonkero:
http://www.sinebrychoff.fi/page.php?page_id=117&id=573
Ja herää se kysymys, että onko makuna se pipari, mitä syödään jouluna, vaiko se pipari, mitä miehet tykkäisivät maistella noin muutenkin.
Mutta kukas muistaa, missä oli ananas-äkämä, noin savolaisittain lausuttuna?
Vihje: Suomalaisen elokuvataiteen kulmakiveksiä.
Diilissäkin muuten taannoin ananaita tai -naksia kilvan markkinoivat.
Terve Ykä & Kariav
Ykä: Ei saakeli. Ananassiirappipipari osoittautui sentään onnekkaasti huuleksi, mutta että piparilonkero onkin totta. Noista makuasioista tulikin mieleeni, että jouluksi varmaan kannattaisi tehdä piparilonkero cocktail.
Kariav: Pätkähän osasi tunnetusti taikoa, mutta selvästikään Pekka ei osannut lausua tuota maagillista taikasanaa oikein, vaan sanoi sen jotenkin savolaisesti ja ilman hampaita... ;)
Lähetä kommentti